Eduskunnan tietopalvelun hätkähdyttävän laskelman nosti esille tiistaina täysistunnossa kokoomuksen Ben Zyskowicz.
– Ja, kuulkaa kaikki. Hallituksen ensi vuoden päätökset tulevat merkitsemään sitä, että viisi tuhatta työpaikkaa on vähemmän kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä, Ben Zyskowicz sanoi lisäbudjettikeskustelussa.
Salin vasemmalta laidalta kuului paljon vastustavaa ääntä ja ei ole -huutoja.
– Hallituksen teot ensi vuonna merkitsevät eduskunnan tietopalvelun mukaan 5000 työpaikkaa vähemmän kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä, Zyskowicz toisti.
Zyskowicz vertasi asiaa kokoomuksen vaihtoehtobudjetin ehdottamiin toimiin.
– Tässä on hallituksen työllisyyspolitiikkaa – tässä on 60 000 uutta (työpaikkaa), tässä on 75 prosenttia. Hei siellä hallituksen riveissä! Ryhdistäytykää ja ruvetkaa tekemään todellisia työllisyyttä tukevia ja talouskasvua tukevia päätöksiä!
Kokoomuksen Timo Heinonen jatkoi asiasta.
– (Antti) Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetti tulee vähentämään tästä maasta työtä. Hallitus itse asetti tavoitteen, että he lähtevät tavoittelemaan 75-asteen työllisyyttä, mutta kuinkas sitten kävikään?
Heinosen mukaan ”puolueettomat tahot” arvioivat, että ei mennäkään kohti 75-työllisyyttä, vaan tullaan alaspäin 5000 työllistä ensi vuonna hallituksen toimilla.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) herätti ihmetystä istumalla paikallaan istuntosalissa hallituksen aition sijaan.
Sen sijaan valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) lähestyi asiaa todeten julki tulleen IMF:n raportin pääviestin ehdottomasti olevan, että ”meidän tulee lisätä työllisyyttä lisääviä päätöksiä välittömästi. Me emme voi odottaa ensi syksyyn”.
Kokoomuksen Petteri Orpo kommentoi ministeri Lintilän jo hakeneen viisaita sanoja, etteivät työllisyystoimet riitä.
– Kyllä minä vakavasti vetoan hallitukseen, että älkää nyt hyvänen aika odottako sinne ensi kevääseen. Vaan pitäkää työllisyysriihi keskenänne. Tehkää niitä toimia keskenänne. Me tarvitaan niitä nyt, Petteri Orpo pyysi.
– Rahat pitää tienata ennen kuin niitä tuhlataan. Tämä on vakava viesti.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) vastasi syyttämällä tietopalvelua.
– Eduskunnan tietopalvelulla on käytössään ne ohjelmat jotka sillä on käytössä. Kun tiedämme, miten ne arvioivat esimerkiksi veronkevennysten tai muiden julkisen talouden muuttuvien tekijöiden vaikutukset, niin syöttämällä (naurahtaa) sellaisia muutoksia, jotka tuottavat niitä sen ohjelman mukaisia työpaikkalisäyksiä, ne näyttävät plussaa, Johannes Koskinen sanoi.
– Täytyy tiedostaa mihin tekijöihin perustuu se tulos joka näistä ohjelmista saadaan.
Petteri Orpon mukaan suunta on muuttunut. Velkaantuminen kasvaa vielä miljardilla ja työllisyyden kehitys on pysähtynyt – ja aikana, jolloin talous vielä kasvaa.
– Ei näin voi olla, Orpo totesi.
– Tavoitteet kauas karkaa. Teidän pitäisi tehdä toimia. Nyt!
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen sanoi yllättyneensä Johannes Koskisen lähtökohdasta. Mykkäsen mukaan eduskunnan tietopalvelua on yhteisillä päätöksillä vahvistettu vuosia siksi, että saadaan perusteltua ja puolueetonta keskustelua budjeteista.
– Kun joku ulkopuolinen, neutraali taho laskee tulonjako- ja työllisyysvaikutukset, tuleekin hallitukselle epämieluisat luvut, niin niihin ei kannata uskoa. Niin te sanotte nyt. No, koskeeko sama sitten valtiovarainministeriön lukuja tai työ- ja elinkeinoministeriön lukuja…, Kai Mykkänen kysyi.
– En sanonut, sanoin vain, että kun tietää ohjelman, niin tietää tulokset, Johannes Koskinen huusi väliin.
– …tai eri laskelmia? Onhan ihan selvää, että meillä täytyy olla joku pohja, josta keskustella. Ja nämä on onneksi myös julkistettu, 30‑sivuinen raportti tänään tietopalvelusta. He aina julkistavat ne siinä vaiheessa, kun ne asiat tulevat esiin, joita he ovat laskeneet. Että sitä kannattaa käydä ehkä huolellisemmin läpi, Mykkänen jatkoi.
Myöhemmin keskustelussa Johannes Koskinen totesi, että ”en puheenvuorossani moittinut eduskunnan tietopalvelua sanallakaan”.
– Puhuin vain siitä, että nämä ohjelmat ovat vajavaisia ja jos tiedetään ne olettamat, jotka ohjelmat pitävät sisällään, vaikkapa sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkausten positiivisista työllisyysvaikutuksista, niin silloin syöttämällä sellaisia ehdotuksia, jotka tuottavat niitä positiivisia laskelmia, saadaan haluttu tulos, Johannes Koskinen sanoi.
– Tietopalvelu itse kertoo tässä vaihtoehtobudjetin laskelmassaan niistä rajoituksista, joita he ovat siinä käyttäneet, elikkä siellä on vain tietyt ehdotukset otettu mukaan, niiden syöttämisessä ohjelmaan on tehty yksinkertaistavia oletuksia, ja sitten me tiedämme, että nämä ohjelmat ovat vajavaisia.
– Ne ovat kehittyneet. Itse olin aikoinaan esittämässä näitä ensimmäisiä tietopalvelulisäyksiä, ja olen tukenut vahvasti sitä, että siellä pitää tuottaa tällaista aineistoa eduskunnan käyttöön, mutta samalla pitää tiedostaa ne vajavuudet, joita näihin ohjelmiin sisältyy, Koskinen jatkoi.
EDIT: Johannes Koskisen alkuperäistä sitaattia tarkennettu kello 17:12 ja lisätty hänen uusi lausuntonsa kello 18:22.
Osoittaa hyvin näiden dynaamisten vaikutusten laskelmien heikkous. Leikkaamalla miljardin köyhiltä saadaan muka yli kakskyt tuhatta työpaikkaa ja perusturvan 20 euron parannuksesta viisi tuhatta vähemmän. Ei yhteiskunta ihan niin toimi….
— Li Andersson (@liandersson) November 19, 2019
Vuonna 2017 eduskunnan tietopalvelu oli vasemmistoliiton mielestä luotettava, muttei enää vuonna 2019. #vasemmisto #eduskunta https://t.co/pizcJOMlCZ pic.twitter.com/HqiTngSckp
— Jussi Salonranta (@jussisalonranta) November 19, 2019
