Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman jättävät aiheesta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.
Toisen asteen opiskelijoille viime vuonna teetetyssä kouluterveyskyselyssä 80 tyttöä tai naista kertoi, että heidän sukuelimensä on silvottu. Heistä 51 on syntynyt Suomessa. Todellisuudessa luvun on arvioitu olevan suurempi, sillä esimerkiksi lukiolaisista vain 70 prosenttia vastasi kyselyyn.
Kaikki ikäluokkaan kuuluvat tytöt eivät opiskele toisella asteella, eikä silpomista koskevaa kysymystä ei sisällytetty peruskoulujen kyselyyn.
– Kouluterveyskyselyn luvut ovat järkyttäviä. Valitettavasti totuus on kuitenkin vielä tätäkin karumpi. Tyttöjen silpomisesta olisi perusteltua kysyä ensi vuonna toteutettavassa kouluterveyskyselyssä myös peruskoulun oppilailta, jotta saadaan kattavampi kuva rikoksen yleisyydestä Suomessa, sanovat Sarkomaa ja Vikman.
He muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa on kirjaus sukuelinten silpomisen vastaisen työn resurssien turvaamisesta. He vaativat, että hallitus ryhtyy toimiin riskiryhmään kuuluvien tyttöjen suojelemiseksi ja silpomisen lopettamiseksi.
– Hallituksen on viimeistään nyt reagoitava näiden törkeiden ja epäinhimillisten rikosten torjumiseksi. Hallituksen on myös taattava resurssit silpomisen uhrien auttamiseksi ja tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen rikoksistaan. Sivistysvaltion mitta on se, kuinka kykenemme suojelemaan lapsiamme väkivallalta, sanovat Sarkomaa ja Vikman.
Sarkomaa ja Vikman jättivät myös lakialoitteen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämiseksi omana rikosnimikkeenään syksyllä 2019. Lakialoitteella on tarkoitus vahvistaa sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyä, vauhdittaa tekojen viranomaisten tietoon tuloa sekä koventaa teoista määrättäviä rangaistuksia.
Edustajat halusivat lakialoitteellaan tukea aiheesta tehtyä kansalaisaloitetta, joka luovutettiin eduskunnalle kesäkuussa 2019.
– Silpomisen kieltävä erillislaki olisi vahva viesti siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. Tekojen rangaistavuus ei ole tällä hetkellä tuotu selkeimmällä mahdollisella tavalla esiin lainsäädännössä. Silpomisen rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Muissa Pohjoismaissa silpominen on kielletty erillislailla, edustajat toteavat.
