Muutokset Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimintatavoissa herättävät huolta ja kysymyksiä diplomaateissa ja päättäjissä. Mediatietojen mukaan Putin on kaventanut neuvonantajaryhmäänsä ja eristäytynyt yhä enemmän koronapandemian aikana. Tämän arvioidaan vaikuttavan siihen, kuinka laajasti ja monipuolisesti presidentti kykenee saamaan tietoa asioita, joista hän tekee päätöksiä.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronia viime viikon Moskovan vierailulla avustaneet neuvonantajat kertovat Financial Timesille panneensa merkille, ”kuinka Vladimir Putin on muuttunut” viime vuosina. FT:n lähteiden mukaan Venäjän presidentti pohdiskelee nyt Neuvostoliiton romahduksen aiheuttamaa Venäjän vaikutusvallan menetystä ja tarvetta olla entistä kovempi Yhdysvaltaa ja Natoa vastaan – siinäkin tapauksessa, vaikka tämä merkitsisi lähentymistä Kiinan kanssa.
– Putinista on tullut paljon kovempi vuoden 2014 jälkeen. Jopa yksityistapaamisissa, eräs ranskalaisviranomainen sanoo.
Lähde kuvailee Putinin suhtautuvan nykyisin suorastaan pakkomielteisesti Neuvostoliiton romahduksen jälkeiseen aikaan.
– Tässä on kyse Putinista, joka ei enää usko länteen. Hän haluaa, että länsi pelkäisi häntä.
Venäjän presidentin muutoksesta on kertonut myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö sanoi New York Timesin haastattelussa huomanneensa Vladimir Putinissa muutoksen puhuessaan hänen kanssaan tammikuussa.
– Hänen mielentilansa, päätöksenteko, päättäväisyys – tämä on selvästi erilaista, Niinistö totesi.
NYTimesin mukaan Niinistö kuvasi uskovansa Putinin kokevan, että hänen on nyt ”tartuttava tilaisuuteen”.
FT:n venäläislähteiden mukaan Kreml kokee saaneensa jo tulosta aikaan.
– He [länsi] ovat tulkinneet signaalit. Putin on näyttänyt, että tätä tilannetta voidaan käyttää haluamiemme tulosten saavuttamiseen, nimettömänä pysyttelevä korkea Kremlin virkamies sanoo.
Hän kuvailee Moskovan strategian toimivan. Venäläislähteen mukaan lännen olisi ajateltava Venäjän vaatimuksia yhä enemmän ja näin myös tapahtuu.
Silovikien valta kasvaa
Useiden eri lähteiden mukaan Venäjän presidentin avustajajoukko on kaventunut merkittävästi viime vuosina. Tämän on puolestaan kerrottu johtaneen entisten ja nykyisten turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten kovien näkemysten korostumiseen.
Esimerkiksi NYTimes kertoi hiljattain Kremlin sisäpiirin ”silovikien” puhuvan presidentille yhä jyrkempää viestiä muun muassa Ukrainasta ja länsimaista. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.
Venäjä-asiantuntijat Adam E. Casey ja Seva Gunitsky taas varoittivat hiljattain, että mahdollisen Ukrainan sotaretken riskejä saatetaan pimittää Venäjän presidentiltä.
– Esimerkiksi Putinin Ukrainassa näkemät turvallisuusuhat perustuvat hänen sisäpiirissään vallitsevaan kuvitelmaan, että jokaisen värivallankumouksen takana lymyää länsi. Sen vuoksi hän saattaa aliarvioida Moskovan toimiin kohdistuvan aidon vastarinnan entisen Neuvostoliiton alueella, tutkijat totesivat Foreign Affairsin artikkelissaan.
Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat jo aiemmin päätelleet, että Vladimir Putin aliarvioi Ukrainan valtauksen hinnan, koska hänen neuvonantajansa salaavat häneltä tietoja Ukrainan todellisesta puolustuskyvystä.
Kapea joukko
FT:n haastattelemat Kremliä lähellä olevat tahot kertovat, että Putinin entistä kovempi linja juontuu ainakin osaksi äärimilleen viedyistä koronatoimista.
Valtaosa presidentin venäläisistä vieraista joutuu nykyisin kahden viikon omaehtoiseen karanteeniin ennen Putinin tapaamista. Jotkut Moskovaan tulleet ulkomaiset päättäjät joutuvat puolestaan Venäjälläkin keskustelemaan Putinin kanssa puhelimitse. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvaltain ilmastolähettiläälle, entiselle ulkoministeri John Kerrylle.
Vladimir Putin on myös vähentänyt huomattavasti julkisia esiintymisiä. Harvoissa esiintymisissä kontaktit on minimoitu ja yleisöt viety kauas. Presidentti hoitaa myös valtiollisia tehtäviään yhä useammin videon välityksellä. Tämä on totuttu viime aikoina näkemään lehtikuvissakin.
Kovien koronatoimien kerrotaan johtaneen siihen, että presidentti tukeutuu yhä enemmän juurikin pieneen neuvonantajaryhmään, jossa korostuvat turvallisuuspoliittiset näkemykset ja kova linja.
– Hänen kontaktipiirinsä pienenee ja se vaikuttaa hänen mieleensä. Hän katsoi asioita ennen 360 asteen näkökentällä. Nyt puhutaan ennemminkin 60 asteesta, entinen korkea Kremlin virkamies arvioi.
Sisäpiirissä kerrotaan kuuluvan nyt yhä enemmän turvallisuuspalvelu FSB:n entisen johtajan ja nykyisen Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin Nikolai Patrushevin, puolustusministeri Sergei Shoigun, ulkomaantiedustelu SVR:n johtaja Sergei Naryshkinin ja FSB:n nykyisen johtaja Aleksander Bortnikovin kaltaisten henkilöiden ääni.
Verrattain liberaalien päättäjien sanotaan taas olevan yhä haluttomampia haastamaan presidenttiä.
– Jos arvostat paikkaasi, et lähde riitelemään hänen kanssaan. Kremlistä on tullut saarrettu linnake, entinen Kremlin virkamies kuvailee.
If this is really how Putin “meets” with his advisors, he’s more isolated than I realized. Is he afraid that a zoom equivalent could be monitored? https://t.co/iGs6fRnXDu
— Kimberly Marten (@KimberlyMarten) February 14, 2022
