Itsenäinen Bellingcat-tutkijaryhmä on selvittänyt Berliinin salamurhasta epäiltynä pidätetyn venäläismiehen henkilöllisyyden. Tutkijoiden paljastusten perusteella murhalla näyttää olevan vahva kytkös Venäjän valtioon.
Vadim Andrejevits Sokolovin valehenkilöllisyydellä ja aidolla Venäjän passilla liikkunutta miestä epäillään tshetsheenitaustaisen Georgian kansalaisen Zelimhan Hangošvilin murhasta. Bellingcatin mukaan epäilty on nyt tunnistettu vuonna 1965 syntyneeksi Venäjän kansalaiseksi Vadim Krasikoviksi.
Peruukilla naamioitunut Krasikoviksi uskottu epäilty saapui elokuussa Berliinin Kleinen Tiergarten -puistoon polkupyörällä, ampui uhriaan päähän vaimennetulla pistoolilla ja pakeni paikalta. Hetkeä myöhemmin hänen nähtiin viskaavan aseen, peruukin ja pyöränsä Spree-jokeen. Epäilty jäi pian kiinni yrittäessään sulautua turistijoukkoon. Hän on kiistänyt osuutensa murhaan ja pyytänyt saada tavata Venäjän konsuliviranomaisia.
Vadim Krasikovia on etsitty aiemmin kansainvälisellä etsintäkuulutuksella hämmentävän samanlaisesta murhasta Moskovassa. Krasikovin epäiltiin ampuneen moskovalaisen liikemiehen Albert Nazranovin parkkipaikalla kesäkuussa 2013. Tässä tapauksessa suureen hattuun pukeutunut murhaaja tuli paikalle polkupyörällä ja ampui uhrinsa lyhyen kamppailun jälkeen lähietäisyydeltä. Murha tallentui valvontakameroihin (video alla). Bellingcat on julkaissut muun muassa tuolloisen etsintäkuulutuksen kuvia. Vertailu Saksan poliisin kuviin Berliinin epäillystä todistavat, että kyseessä on sama mies.
Valtiollinen kytkös
Vadim Krasikovin vaiheet vuoden 2013 murhan jälkeen ovat mielenkiintoisia. Albert Nazranovin tapaus keräsi alkuun runsaasti mediahuomiota Venäjällä, mutta sen suhteen ei sittemmin tapahtunut mitään, eikä tutkinnasta ole kerrottu julkisuuteen lainkaan tietoja. Venäjä antoi Vadim Krasikovista kansainvälisen etsintäkuulutuksen Interpolin kautta vuonna 2014, mutta veti sen pois vuonna 2015.
– Löydökset, joiden perusteella Venäjän valtio veti pois sekä Vadim Krasikovin kotimaiset että kansainväliset etsintäkuulutukset, ja antoi sen jälkeen samalla henkilölle peitehenkilöllisyyden, tarjoaa lisää todisteita siitä, että Venäjän valtio oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä ulkomaan kansalaisen murhaa Berliinissä, tai jopa määräsi sen, Bellingcat toteaa.
Vadim Krasikovia on aiemmin luonnehdittu ”aaveeksi”. Hänen Vadim Sokolovin peitehenkilöllisyydestään ei löydy mitään jälkeä Venäjän virallisista tietokannoista, vaikka hänen passinsa on aito. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että passitietojärjestelmän olisi pitänyt hälyttää jo passintarkastuksen yhteydessä Moskovan lentokentällä. Mies pääsi silti lentämään Pariisiin, mistä hän jatkoi matkaansa Saksaan Ranskan Moskovan konsulaatin myöntämällä Schengen-monikertaviisumilla. Bellingcatin mukaan tämän voi selittää vain kahdella tavalla. Joko rajavartijoita ohjeistettiin päästämään Sokolov läpi tai sitten hän oli vielä matkapäivänään passitietokannassa ja tieto pyyhittiin jälkikäteen.
Myös Vadim Krasikovin tietoja on peukaloitu. Bellingcatin selvitykset paljastavat, että mieheen vuosina 2013-2015 kohdistettuja rikosepäilyjä ei enää löydy Venäjän virallisesta viranomaisrekisteristä tai siihen liittyvästä arkistosta.
– Tämä on äärimmäisen epätavallista ja viittaa siihen, että merkintä poistettiin jälkikäteen.
Esimerkiksi Britannian Salisburyn hermomyrkkyiskusta epäiltyjen Venäjän sotilastiedustelun upseerien valehenkilöllisyydet ja todelliset identiteetit pyyhittiin tietokannoista pian sen jälkeen, kun he paljastuivat.
Bellingcatin tutkimuksen perusteella Krasikovin peiteidentiteetti on varsin tuore ja se luotiin mitä todennäköisimmin juuri Berliinin operaatiota varten. Itse epäiltyä tutkijaryhmä pitää todennäköisemmin ulkopuolisena palkkamurhaajana kuin Venäjän turvallisuuspalvelujen agenttina.
