Huonot ideat voitetaan paljastamalla ne, väittelemällä ja vakuuttamalla – ei yrittämällä hiljentää niitä tai toivoa niitä pois. Torjumme kaikki valheelliset valinnat oikeudenmukaisuuden ja vapauden välillä, koska niitä ei voi olla olemassa ilman toinen toistaan. Me tarvitsemme kirjoittajina kulttuurin, joka antaa meille tilaa kokeilulle, riskien ottamiselle ja jopa virheille. Meidän on säilytettävä mahdollisuus olla hyvässä uskossa eri mieltä ilman vakavia ammatillisia seurauksia. Jos emme puolusta sitä, mistä työmme on riippuvaista, ei meidän tulisi odottaa kansan tai valtion puolustavan sitä puolestamme.
Näihin sanoihin päättyy maineikkaan tieteentekijöistä, toimittajista ja kirjailijoista koostuvan joukon allekirjoittama Harper’s -lehdessä julkaistu avoin kirje. Siinä puolustetaan voimalla oikeudenmukaisuutta ja avointa keskustelua sekä varoitetaan siitä, mihin nykyiset kulttuurivirtaukset ovat avoimia yhteiskuntia viemässä.
Avoimen kirjeen laajasta allekirjoittajajoukosta löytyvät muun muassa kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky, Yalen yliopiston professori Nicholas A. Christakis, Harvardin yliopiston professori ja menestystietokirjailija Steven Pinker, filosofi ja kirjailija Francis Fukuyama, Harry Potter -kirjailija J.K Rowling, kirjailija-toimittaja Malcolm Gladwell, shakkimestari ja aktivisti Garri Kasparov sekä suuri joukko muita tunnettuja kirjailijoita, aktivisteja, tieteilijöitä ja toimittajia.
Kirjoittajien mukaan instituutiot ovat koetuksella. Kirjeessä viitataan viime aikojen mielenosoituksiin ja niiden myötä yhä voimallisemmin nousseisiin vaatimuksiin nykyistä suuremmasta tasa-arvosta ja inkluusiosta yhteiskunnassa. Tämän todetaan näkyvän erityisesti korkeakouluissa, journalismissa, filantropiassa ja taiteissa.
– Tämä kaivattu tilinteko on kuitenkin myös vahvistanut uusia moraaliasenteita ja poliittisia vakaumuksia, jotka heikentävät avoimen keskustelun ja erimielisyyden suvaitsemisen normejamme ja panevat ideologisen yhdenmukaisuuden niiden edelle. Samalla kun kiitämme ensimmäisestä edistysaskelesta, nostamme ääntämme toista vastaan.
Kirjoittajat varoittavat illiberalismin olevan nousussa ympäri maailmaa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia kuvataan näiden voimien liittolaiseksi ja todelliseksi uhaksi demokratialle.
– Vastarinnan ei kuitenkaan saa antaa kovettua omaksi dogmatiaksi tai painostuksekseen – jota oikean laidan demagogit jo käyttävät hyväkseen. Tavoittelemamme demokraattinen inkluusio voidaan saavuttaa vain jos vastustamme kaikille puolille iskostunutta suvaitsemattomuutta, kirjeessä sanotaan.
Kirjoittajat luonnehtivat vapaata tiedon- ja ajatustenvaihtoa liberaalin yhteiskunnan elinehdoksi. Heidän mukaansa sitä kuristetaan päivä päivältä.
– Vaikka olemmekin tottuneet odottamaan tätä radikaalioikealta, leviää sensuuri laajemmin kulttuurissamme: suvaitsemattomuus vastakkaisia näkemyksiä kohtaan, muotiin tullut julkinen häpäisy ja sorsiminen sekä tapa purkaa monimutkaisia poliittisia kysymyksiä sokaisevalla moraalisella varmuudella.
Kirjeessä puolustetaan ”vastapuheen” arvoa silloinkin, kun se on kärkevää, ja tulee se mistä tahansa. Nyt puhe- ja ajatusrikkomuksista vaaditaan kuitenkin kirjoittajien mukaan nopeita ja ankaria rangaistuksia.
Vielä huolestuttavampana pidetään sitä, kuinka instituutioiden johtajat jakavat ”paniikinomaisen vahinkojen hallinnan hengessä” nopeita ja epäsuhtaisia rangaistuksia harkittujen uudistusten sijaan.
– Päätoimittajille annetaan potkuja kiistanalaisten juttujen julkaisusta, kirjoja vedetään pois myynnistä väitetyn epäaitouden vuoksi, toimittajia estetään kirjoittamasta tietyistä aiheista, kirjallisuutta siteeranneita professoreita pannaan tutkintaan, tutkija saa potkut vertaisarvioidun tutkimuksen jakamisesta ja organisaatioiden johtajia syrjäytetään syistä, jotka ovat usein vain kömpelöitä virheitä, kirjeessä listataan.
Mitkä syyt kaikkien yksittäisten tapauksen takana ovatkaan, on lopputuloksena kirjoittajien mukaan ollut kaventaa tasaisesti sen rajoja, mitä saa sanoa ilman pelkoa seurauksista.
– Me maksamme tästä jo alentuneena riskinottohaluna kirjoittajien, taiteilijoiden ja toimittajien parissa, jotka pelkäävät elantojensa puolesta silloin, kun he erkanevat konsensuksesta – tai jopa silloin, kun heidän myötäilynsä ei ole tarpeeksi innokasta.
Kirjoittajien mukaan tukahduttava ilmapiiri tulee lopulta vahingoittamaan ”aikamme tärkeimpiä aatteita”.
– Keskustelun rajoittaminen, on sen takana sitten sortava hallitus tai suvaitsematon yhteiskunta, vahingoittaa poikkeuksetta heitä, joilla ei ole valtaa ja tekee demokraattisen päätöksentekoon osallistumisesta vaikeampaa kaikille.
