Koronavirusepidemian kuluessa on kertynyt tietoa yhä useammista niin kutsutuista superlevittäjätapauksista. Niillä tarkoitetaan tilanteita, joissa usein yksittäinen taudinkantaja on tartuttanut samalla kertaa tai lyhyen ajan sisällä suuren joukon muita.
Superlevittäjätapauksia ruoditaan tästä löytyvässä Sciencen jutussa. Niitä on havaittu niin hoivakodeissa, keikoilla, laivoilla, teurastamoissa, hiihtokeskuksissa, sairaaloissa, ravintoloissa kuin vankiloissakin.
Verkkouutiset on kertonut aiemmin esimerkiksi kuoroharjoituksista, joissa yksi lieväoireista tautia sairastanut tartutti kymmeniä muita sekä ryhmäliikuntatunneilla ja yökerhoissa havaituista tartuntaryppäistä.
Sciencen mukaan uusi koronavirus vaikuttaa tutkimustiedon valossa iskevän erityisen hanakasti tilanteissa, joissa ihmiset ovat sisätiloissa ja tiiviisti lähekkäin. Myös sillä, mitä tilassa tehdään, näyttäisi olevan vaikutusta. Esimerkiksi Etelä-Koreassa ryhmäliikuntatuntien vetäjistä lähteneet ryppäät kytkettiin intensiivisiin tanssiliikuntatunteihin. Pilates- ja joogatunneilla tartuntoja ei tullut.
Kohdennettuja rajoituksia
Tutkijoiden mukaan riskialttiiden superlevittäjätilanteiden tunnistaminen ennakolta voi auttaa torjumaan koronavirusta nykyistä tehokkaammin. Parhaassa tapauksessa vähemmän tärkeitä rajoituksia esimerkiksi ulkotiloissa voitaisiin poistaa.
– Jos kyetään ennustamaan, missä tilanteissa näitä tapauksia syntyy, voidaan lukujen perusteella estää hyvin nopeasti taudin kykyä levitä, Kalifornian UCLA-yliopiston professori Jamie Lloyd-Smith sanoo Sciencelle.
Superlevittäjätapausten suuri merkitys jää usein vähälle huomille koronaviruksen leviämistä koskevassa julkisessa keskustelussa. Siinä keskitytään tartuttavuuslukuun (R0). Se kertoo, kuinka monta uutta tartuntaa jokainen koronaviruksen saanut aiheuttaa. Ilman rajoituksia luvun on arvioitu olevan tässä epidemiassa noin 2,5. Todellisuutta keskiarvo ei Jamie Lloyd-Smithin mukaan kuitenkaan kuvaa.
– Johdonmukainen kaava on, että yleisin luku on nolla. Useimmat eivät tartuta lainkaan, professori sanoo.
R-luvun lisäksi käytetään myös k-arvoa. Sillä kuvataan taudin leviämistä ryppäissä. Mitä matalampi k-luku on, sitä harvemmilta levittäjiltä tartunnat tulevat. Esimerkiksi SARS-epidemiassa ryppäillä oli suuri rooli ja k-luku oli 0,16. MERS:n kohdalla luku oli taas 0,25. Vuoden 1918 Espanjantaudissa superlevittäjillä oli taas pienempi rooli ja k-arvoksi on laskettu yksi.
Sciencen mukaan luvut vaihtelevat uuden koronaviruksen kohdalla. Bernin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan k-arvo asettuu jonnekin hieman SARS:n ja MERS:n yläpuolelle.
Hongkongin yliopiston Gabriel Leung pitää arviota oikeana.
– En usko, että tämä on aivan samaa luokkaa kuin SARS ja MERS, joissa havaitsimme erittäin suuria superlevittäjien ryvästymiä, Leung toteaa.
– Mutta havaitsemme kyllä runsaasti keskittyneitä ryppäitä, joissa pieni määrä ihmisiä on vastuussa suuresta osasta tartuntoja, hän jatkaa.
London School of Hygiene & Tropical Medicinen tuoreessa tutkimuksessa superlevittäjien merkitys arvioitiin kuitenkin vielä tätäkin suuremmaksi.
– Todennäköisesti noin 10 prosenttia tapauksista aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista, LSHTM:n epidemiologi ja matemaatikko Adam Kucharski sanoo.
Miksi tauti leviää ryppäinä?
Superlevittäjätapausten suuri rooli voi selittää, miksi koronavirus ei levinnyt maailmalle heti, kun se havaittiin Kiinassa ja miksi jotkin hyvin varhaiset Kiinan ulkopuolella havaitut tartunnat eivät johtaneet näissä maissa epidemioihin.
Mikäli harvat koronavirusta kantavat ovat vastuussa taudin leviämisestä, merkitsee se sitä, että monet tartuntaketjut häviävät itsekseen. Adam Kucharski laskee, että koronaviruksen on tultava uuteen maahan huomaamatta vähintään neljään kertaan ennen kuin epidemiaa pääsee edes muodostumaan.
Sitä, miksi koronavirus tuppaa leviämään niin tehokkaasti juuri ryppäiden kautta, ei vielä toistaiseksi tiedetä varmasti. Muun muassa Ebolan ja HIV:n superlevittäjätapauksia tutkineen Oxfordin yliopiston professori Christophe Fraserin mukaan eräs syy voi olla taudin tarttumistavassa.
Uusi koronavirus näyttää leviävän pääasiassa pisaratartuntana, mutta toisinaan myös hienojakoisempien aerosolien kautta. Fraserin mukaan useimmat julkisuudessa olleet suuremmat tartuntaryppäät viittaavat nimenomaan aerosolitartuntaan.
Tilanteella on väliä
Sciencen mukaan myös yksittäisten taudinkantajien välillä on eroa. Tutkimusten perusteella jotkut levittävät virusta enemmän ja pidempään kuin toiset. Tämä voi johtua niin immuunijärjestelmän kuin puhetavankin eroista. Käytöksellä ja ympäristölläkin on merkitystä. Suuri määrä sosiaalisia kontakteja ja huono käsihygienia lisäävät riskiä.
Tunnettujen tapausten perusteella virus myös todennäköisesti leviää helpommin tilanteissa, joissa huudetaan, lauletaan tai hengitetään kovaa sekä ollaan tiiviisti lähekkäin. Sisätiloissa riski on selvästi ulkotiloja suurempi.
Esimerkiksi Kiinassa koronavirusepidemian alkulähteenä pidetyn Hubein maakunnan ulkopuolella tunnistettiin tammikuun 4. päivän ja helmikuun 11. päivän välillä kaikkiaan 318 kolmen tai useamman tartunnan rypästä. Niistä vain yksi oli saanut alkunsa ulkona. Eräässä japanilaistutkimuksessa taas havaittiin, että koronatartunnan riski sisätiloissa on 19 kertaa korkeampi kuin ulkona.
Riskialttiiden superlevittäjätilanteiden tutkiminen on kuitenkin vaikeaa. Moni maa reagoi epidemiaan Suomen tavoin säätämällä jo melko varhaisessa vaiheessa kovia yleisrajoituksia. Sulkutoimet ovat estäneet taudin leviämistä, mutta samalla tietoa superlevittäjätapauksista ei ole päässyt syntymään.
Jos tietoa olisi enemmän, voitaisiin rajoitustoimia asiantuntijoiden mukaan ehkä kohdistaa nykyistä paremmin yleiskieltojen sijasta.
– Sulut ovat uskomattoman tylppä keino. Käytännössä myönnetään, että ”emme tiedä tarpeeksi siitä, missä tartuntoja tapahtuu, jotta voisimme puuttua siihen, joten aiomme kohdistaa toimet kaikkeen”, Adam Kucharski toteaa Sciencelle.
Leimaamista
Superlevittäjätapausten jäljittämiseen ja tutkimiseen sisältyy ongelmia. Tietojen julkistamisessa päädytään herkästi leimaamaan yksittäisiä ihmisiä tai paikkoja. Esimerkiksi Etelä-Korean yökerhotapauksessa moni rypäs osui homobaareihin.
Guardianin mukaan tämä johti muun muassa homofobisiin kirjoituksiin mediassa. Lopulta yli 3[nbsp]000 Itaewonin yökerhoalueella mahdollisesti altistuneeseen ei saatu yhteyttä ja Etelä-Korean pääministeri Chung Sye-kyun joutui vetoamaan kansaan, jottei ”tietyn yhteisön kritisointi” haittaisi koronaepidemian hallintaa.
– Tartuntarypäs alleviivaa sitä, miksi tartunnan saaneiden stigmatisointi on vaarallista ja yksityisyys on tärkeää: ko. viisi baaria olivat homobaareja, ja koska Korea ei ole suvaitsevainen seksuaalivähemmistöjä kohtaan, asiakkaita on vaikea jäljittää, Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo Twitterissä.
– Korean homobaarit, Singaporen vierastyövoima-asuntolat, Yhdysvaltain vankilat, Tukholman maahanmuuttajalähiöt,… Koronavirus iskee etenkin heikommassa asemassa oleviin – se ei ole sikäli tasa-arvoinen virus – mutta kukaan meistä ei ole siltä suojassa niin kauan kuin se leviää, hän jatkaa.
Etelä-Korean yökerhokierroksen lopulliseksi saldoksi on kerrottu 153 uutta tapausta. Tartunnan saaneista 90 kävi samoissa yökerhoissa ja karaokeravintoloissa kuin tautia kantanut superlevittäjä. Loput sairastuneet ovat heidän perheenjäseniään, ystäviään ja kollegojaan. Rypäs saatiin kuriin kovalla testaamisella. Etelä-Korean viranomaiset testasivat lyhyessä ajassa peräti 46[nbsp]000 ihmistä yhden baari-illan poikimien kontaktien vuoksi.
Tartuntarypäs alleviivaa sitä, miksi tartunnan saaneiden stigmatisointi on vaarallista ja yksityisyys on tärkeää: ko. viisi baaria olivat homobaareja, ja koska Korea ei ole suvaitsevainen seksuaalivähemmistöjä kohtaan, asiakkaita on vaikea jäljittää (6/n)https://t.co/RF85PqfQ4f
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 18, 2020
Korean homobaarit, Singaporen vierastyövoima-asuntolat, Yhdysvaltain vankilat, Tuhkolman maahanmuuttajalähiöt,… Koronavirus iskee etenkin heikomassa asemassa oleviin -se ei ole sikäli tasa-arvoinen virus- mutta kukaan meistä ei ole siltä suojassa niin kauan kuin se leviää (8/8)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 18, 2020
