Komission tekemässä EU:n alueellisessa innovaatioiden tulostaulussa verrataan 23 EU-maan 238 alueen innovaatiojärjestelmien toimintaa.
EU:n innovatiivisimmat alueet ovat Helsinki-Uusimaa, Tukholma ja Tanskan Hovedstaden. Edellisessä vertailussa vuodelta 2017 Helsinki-Uusimaa sijoittui EU:n alueiden vertailussa neljänneksi. Vertailussa Suomi jakautuu viiteen alueeseen: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois- ja Itä-Suomi sekä Ahvenanmaa.
Kokonaisuudessaan innovaatioympäristön suorituskyky on kasvanut EU:ssa 159 alueella yhdeksänvuotisen tarkkailujakson aikana.
Tämänvuotisessa alueellisessa innovaatioiden tulostaulussa näkyy, että alueelliset suorituskyvyt ovat lähentyneet selvästi toisiaan ja alueiden väliset erot kavenneet.
Alueellisesta vertailusta ja samassa yhteydessä julkaistusta innovaatioiden maakohtaisesta tulostaulusta selviää, EU:n innovaatiosuorituskyky kasvaa jo neljättä vuotta peräkkäin.
Euroopan innovointisuorituskyky on noussut ensimmäistä kertaa paremmaksi kuin Yhdysvaltojen.
EU kuitenkin menettää edelleen asemiaan suhteessa Japaniin ja Etelä-Koreaan, ja Kiina saavuttaa sitä nopeasti.
Maiden tasolla tapahtuvassa vertailussa EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat, vahvat innovoijat, kohtalaiset innovoijat ja vähäiset innovoijat.
EU:n vuoden 2019 innovaatiojohtaja on Ruotsi, jonka perässä seuraavat Suomi, Tanska ja Alankomaat.
Britannia ja Luxemburg ovat pudonneet innovaatiojohtajien joukosta vahvoihin innovoijiin, kun taas Viro nousee ensimmäistä kertaa vahvojen innovoijien joukkoon.
EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut keskimäärin 8,8 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Vuoden 2011 jälkeen innovaatiosuorituskyky on kasvanut 25 EU-maassa, joista eniten Liettuassa, Kreikassa, Latviassa, Maltalla, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Virossa ja Alankomaissa, ja laskenut eniten Romaniassa ja Sloveniassa.
Globaalissa vertailussa EU on ohittanut Yhdysvallat.
EU:n etumatka Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Intiaan ja Venäjään on myös edelleen huomattava. Kiina sen sijaan kuroo etumatkaa umpeen, sillä sen suorituskyky kasvaa kolme kertaa nopeammin kuin EU:n. Suhteessa Japaniin ja Etelä-Koreaan EU on menettänyt asemiaan.
Noin kaksi kolmasosaa Euroopan talouden kasvusta on viime vuosikymmenien aikana perustunut innovointiin.
Jokaisesta tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sijoitetusta eurosta on mahdollista saada tuottona jopa 11 euron lisäys BKT:hen 25 vuoden aikana.
Tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien odotetaan synnyttävän jopa 100000 uutta työpaikkaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan vuosina 2021–2027.
