Euroopan parlamentti vahvistaa keskiviikkona Suomen pääradan pääsyn EU-rahoituksen piiriin, kun Strasbourgin täysistunto äänestää Verkkojen Eurooppa eli CEF-ohjelmasta vuosille 2021-27. Ohjelmasta tuetaan rajat ylittävää liikenne-, energia- ja digitaalista infrastruktuuria.
– Suomen tulevan hallituksen täytyy pikaisesti laittaa vauhtia ratahankkeiden suunnitteluun, jotta olemme valmiina aloittamaan tarpeelliset investoinnit heti uuden rahoituskauden käynnistyessä, EU-parlamentin neuvottelijana CEF-ohjelmassa toiminut europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) patistaa.
Hänen mukaansa hankkeiden lykkäämisestä ei ole hyötyä, sillä kasvavilla seuduilla liikennemäärien lisääntyminen ja radan ruuhkautuminen tulee jatkumaan, ja investointitarpeet ovat edessä joka tapauksessa.
Kuluvalla EU-rahoituskaudella Suomen liikenneinfrahankkeet ovat saaneet EU-rahoitusta vain muutamia kymmeniä miljoonia.
Nyt pääradan Tallinna-Helsinki-Oulu-Luulaja-yhteyden nostaminen Rail Baltican jatkoksi rajat ylittävien Euroopan tärkeimpien ydinverkkokäytävien listalle lisää Virkkusen mukaan Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa kahdella miljardilla eurolla. Jo ennestään rahoitettaviin väyliin kuuluu rajat ylittävä Tukholma-Turku-Helsinki-Venäjä yhteys. Enimmillään nämä raidehankkeet voivat saada 30 prosentin EU-tuen.
– Jos Suomi etenee nyt suunnitelmissaan todella rivakasti, ratarahoitusta on mahdollista saada jo ensi vuonna. Näyttää näet siltä, että kaikki tällä kaudella EU-alueella rahoitusta saaneet hankkeet eivät toteudu suunnitellusti, ja tulossa on lisähakuja, Virkkunen sanoo.
Infraohjelmassa erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutos, 60 prosenttia rahoituksesta on määrä ohjata ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin. Liikennerahoituksessa tämä merkitsee erityisesti ratahankkeiden tukemista: raideliikenne aiheuttaa vain prosentin liikenteen päästöistä.
Energian osalta ohjelmalla rahoitetaan keskeisiä rajat ylittävät sähköverkkoja ja jäsenmaiden yhteisiä uusiutuvan energian hankkeita. Digitaalisen infrastruktuurin puolella tukea ohjataan mm. merikaapeleihin ja pääväylien varrella oleviin 5G-yhteyksiin. Myös näissä Suomella on intressejä.
– Liikenne-, energia- ja digi-infrasta haetaan enemmän synergiahyötyjä tulevalla kaudella. Se tarkoittaa tukea muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfralle, autonomiseen liikenteeseen, energian varastointiin ja älykkäisiin verkkoihin, Virkkunen listaa.
EU-parlamentti on esittänyt koko CEF-ohjelman rahoituksen korottamista lähes 44 miljardiin euroon. Lopulliset summat päätetään syksyllä Suomen puheenjohtajuuskaudella osana monivuotista rahoituskehystä.
