FFP2/3-tason hengityssuojainten laajemmalla käytöllä voitaisiin ehkäistä koronaviruksen leviämistä etenkin tilanteissa, joissa riittäviä etäisyyksiä ei voida pitää. Näin toteaa Covid-19-taudin leviämistä ja vaikutuksia tutkiva väitöskirjatutkija ja lääkäri Lotta Oksanen.
– Viruksentorjunnan kannalta näkisin, että deltavariantin lisääntyessä FFP-tason maskien käyttö on erittäin järkevää, erityisesti jos henkilöä ei ole rokotettu tai rokotesarja on vajaa, hän sanoo Helsingin Sanomille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maskisuosituksiin ei ole tiedossa tällä hetkellä muutoksia. Myöskään työterveyslaitos ei toistaiseksi ole muuttamassa helmikuista linjaustaan, jonka mukaan FFP-tason maskeja ei ole syytä ottaa laajaan käyttöön.
Oksasen on tutkinut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan työperäisiä sairastumisia. Tutkimuksen perusteella korkeamman suojaustason FFP2/3-maskeja käyttäneillä terveydenhuollon työntekijöillä ei ilmennyt yhtään selkeää työliitännäistä koronavirustartuntaa. Niillä työntekijöillä, jotka olivat käyttäneet yleisemmin käytössä olevaa suu-nenäsuojainta eli niin kutsuttua kirurgista maskia, todettiin useampia tartuntoja.
Paremmin suojaavien FFP2/3-tason maskeista näyttäisi siis olevan selkeää hyötyä ainakin sairaalakäytössä. Sekä sairaalassa että muualla yhteiskunnassa yleisemmin käytössä ovat yhä kirurgiset maskit.
Oksasen mukaan kirurgiset maskit suojaavat lähinnä pisaratartunnoilta ja leikkaavat aerosolialtistusta vain kohtalaisesti. Nykytiedon valossa näyttää siltä, että aerosolitartunta on koronavirukselle merkittävä leviämistapa.
FFP2/3-maskit pysäyttävät oikein käytettynä noin 95–99 prosenttia pienpartikkeleista. Kirurgisissa maskeissa suojausteho jää Oksasen mukaan istuvuudesta riippuen noin 20–70 prosenttiin.
