Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan suomalaisten lihankulutuksen kasvu on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Viime vuonna lihaa syötiin keskimäärin 81 kiloa henkeä kohti eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.
Siipikarjalihan kulutus lisääntyi kuusi prosenttia ja naudanlihan noin prosentin vuoteen 2016 verrattuna. Vain sianlihan kulutus väheni hieman.
Helsingin Sanomat huomauttaa tulosten olevan ristiriidassa ruokailutottumuksia koskevan uutisoinnin kanssa, josta on päällimmäisenä noussut esiin mielikuva kasvissyönnin ”läpilyönnistä”.
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Markus Vinnarin mukaan uutisointia on ohjannut median taipumus seurata trendikkäitä ja myyviä aiheita.
– Jutut kertovat luultavasti todellista muutosta enemmän siitä, että helsinkiläistoimittajat ovat omanlaisensa kuluttajaryhmä, Markus Vinnari toteaa HS:lle.
Uusien kasvispohjaisten tuotteiden myynnin vahva prosentuaalinen kasvu on johtunut pääosin siitä, että yritykset ovat olleet uusia ja liikkeelle on lähdetty lähes tyhjästä. Tämä on jäänyt usein mainitsematta uutisissa.
Myöskään runsaasti huomiota saanut lihaton lokakuu ei ole vaikuttanut lihanmyyntiin. Suomalaisten kasvissyöjien todellista määrää on vaikea selvittää häilyvien rajaviivojen vuoksi, sillä esimerkiksi osa kalansyöjistä määrittelee itsensä vegetaristeiksi.
– En usko, että kasvissyöjien määrä on radikaalisti lisääntynyt. En edes sitä, että moni on vähentänyt lihansyöntiä. Ihmiset kyllä sanovat kyselyissä aikovansa vähentää mutta eivät sitten oikeasti teekään niin, Vinnari sanoo.
