Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen sisäisen ohjeen, jonka mukaan rikosilmoitukset ”jäävät pääsääntöisesti esikäsittelyyn” eli poliisikielellä ne ”tapetaan”. Vastuussa uudesta linjauksesta on poliisin 1.1.2014 voimaan tullut hallintorakenneuudistus.
– Rikostutkinnan osalta poliisilaitoksen rikoslakirikosten selvitysprosentit, läpivirtausajat sekä tutkinta-ajat näyttivät heikkenevän koko ajan vuodesta 2014 lähtien. Sopeuttamistoimien julkaisemisella oli myös selkeitä vaikutuksia negatiiviseen työilmapiiriin ja johtamiseen, siteeraa lehti rikosylikomissario Petri Erosen pro gradu-työtä.
Linjauksen antoi tuolloinen rikostutkijoiden esimies rikosylikomissario Timo Nyyssönen, joka toimii nykyään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tuki- ja suunnitteluyksikön johtajana. Hänen mukaansa kyse on rajallisten resurssien normaalista priorisoinnista. Jokaisen rikosilmoituksen päätyminen aktiiviseen tutkintaan ”ei ole nykyaikaa millään tavalla”.
– Silloin [2014] oli jo näkyvissä se, että henkilöstö suhteessa juttumäärään ei riittänyt millään, perustelee Nyyssönen.
Resurssipulan vahvistaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen, joka huomauttaa poliisin toimivan ”niillä resursseilla, jotka päättäjät sille antavat.”
– On täysin selvä asia, että meitä on liian vähän. Tarvitsemme lisää poliiseja, että pystymme kunnialla selviytymään tehtävästämme. Näiden asioiden kanssa me kamppailemme joka päivä, – – Poliisi on tämän asian kanssa vähän yksin, ja sitten meitä arvostellaan, että me vain tapetaan juttuja. Se ei ole koko totuus, sanoo Karvonen.
