Hyvästi MUMPS ja ikivanhat koodit – suomalainen tekoäly rakentaa tietojärjestelmiä

Ohjelmat syntyvät automaattisilla hakumenetelmillä ja loogisella päättelyllä Aalto-yliopistossa kehitetyssä innovaatiossa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Aalto-yliopiston tutkija Jussi Rintanen ja hänen tiiminsä ovat kehittäneet tekoälyyn perustuvan innovaation, joka automatisoi laajoja tietojärjestelmähankkeita.

Yliopiston tiedotteen mukaan Rintasen innovaation ansiosta tavanomainen käsin ohjelmointi vähenee ja helpottuu huomattavasti. Kehityskustannusten uskotaan laskevan niin paljon, että tietojärjestelmät voidaan suunnitella alusta alkaen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.

Tietojärjestelmähankkeissa on usein valtava määrä rutiininomaista ohjelmointityötä, jonka hallinnointi on vaikeaa. Kokonaisten järjestelmien rakentaminen alusta asti on työlästä, minkä takia usein päädytään laajentamaan ja muuntelemaan vanhoja järjestelmiä, vaikka ne eivät enää vastaisikaan organisaatioiden tai käyttäjien tarpeita.

– Suuret tietojärjestelmät perustuvat monesti ikivanhaan ohjelmakoodiin ja vanhanaikaisiin ohjelmointikieliin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-järjestelmä on rakennettu vanhalla ohjelmakoodilla, joka perustuu 1960-luvulla kehitettyyn MUMPS-ohjelmointikieleen, kertoo tutkija Jussi Rintanen Aalto-yliopistosta.

Rintasen innovaation teknologia perustuu päättelyn automatisointiin. Tavanomaisessa ohjelmakehityksessä ohjelmoijan huomio on ohjelmakoodin yksityiskohdissa, kun uudessa teknologiassa ohjelmat syntyvät automaattisilla hakumenetelmillä ja loogisella päättelyllä.

Tulevaisuudessa teknologiaa laajennetaan vielä automaattisella päätöksenteolla, mikä tekee tietojärjestelmät nykyistä älykkäämmiksi.

– Tavoitteena on saada ohjelmistot joustavammiksi ja ymmärtämään paremmin tietojärjestelmän ulkopuolella olevan maailman toimintaa sekä päätöksenteon perusteita. Esimerkiksi terveydenhuollossa älykkäämmät tietojärjestelmät voisivat ottaa vastuulleen paljon nykyistä enemmän hallintoon kuuluvia tehtäviä ja päätöksentekoa. Tällainen älykkyys ohjelmoidaan kerran, eikä ohjelmoijan tarvitse erikseen suunnitella tai toteuttaa siihen perustuvia toiminnallisuuksia, Rintanen kuvailee.

Business Finland on myöntänyt 678 000 euroa innovaation kaupallistamiseen.

– Markkinoilla on jo valmiiksi innovaatiomme kanssa kilpailevia ohjelmistoja, mutta kaikkien isojen yritysten tuotteissa ohjelmointi on kuitenkin kesken, Rintanen kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)