Sosiaalinen media luo mahdollisuuden vaikuttaa ihmisten toimintaan.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin mukaan algoritmit muodostavat demokratioille merkittävän haasteen, ja ne voivat vaikuttaa esimerkiksi äänestyskäyttäytymiseen.
– Yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeää on tarve ymmärtää, miten demokraattisen yhteiskunnan keskeisiin prosesseihin algoritmit vaikuttavat. Tähän tarvitsemme enemmän tutkimusta, Jarno Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Limnéllin mukaan algoritmit vahvistavat ”some-kuplien” syntymistä, sillä algoritmit suodattavat informaatiota ihmisten oletettujen mieltymysten ja käyttäytymisen perusteella. Algoritmit ovat väsymättömiä puurtajia ja niiltä ei jää huomaamatta, millä sivustoilla ihminen vierailee tai millaisia sisältöjä hän klikkailee.
– Algoritmit pystyvät manipuloimaan ihmisiä data-analytiikan kautta. Sosiaalisten medioiden, hakukoneiden ja isojen teknologiayritysten algoritmit käyttävät yhä suurempaa valtaa. Sitä kautta niillä on mahdollisuus vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen.
– Se joka hallitsee algoritmeja, hallitsee jatkossa yhä enemmän ihmisten ajatuksia ja tunteita. Silloin eri tahoilla on mahdollisuus käyttää yhä enemmän valtaa.
Limnéll kertoo, kuinka yhä enemmän julkaistaan tutkimustuloksia siitä, miten esimerkiksi Facebook pystyy datan analysoinnilla hyvinkin tarkkaan tuntemaan ihmisten mielihalut ja myös äänestyskäyttäytymisen.
Hänen mukaansa algoritmien vallan kasvamisessa ja demokratian yhteydessä ei ole kyse yksittäisistä vaaleista vaan pahimmillaan yhteiskunnallisen luottamuksen horjuttamisesta
– Jos ajatellaan vaaleihin vaikuttamista, niin esimerkiksi Google, Apple ja Facebook tuntevat hyvin tarkasti käyttäjänsä, koske me luovutamme heille paljon dataa.
– Silloin he voivat hyvin pitkälti ennakoida sen, miten me äänestämme seuraavissa vaaleissa. Ne pystyvät ikään kuin tietämään vaalin tuloksen jossain määrin etukäteen – kuka äänestää, kuka ei äänestä ja ketä äänestetään.
Limnéll antaa konkreettisen esimerkin.
– Jos joku haluaisi vaikuttaa vaaleihin, voitaisiin katsoa profiloinnin mukaan, että esimerkiksi Espoossa on x määrä ihmisiä, jotka ovat edelleen epävarmoja äänestyskannastaan. Sitten erilaiset vaikuttamiskeinot voitaisiin kohdistaa näihin ihmisiin, koska epävarmojen äänestäjien halutaan äänestävän tietyllä tavalla.
Hänen mielestään on tarpeellista lisätä läpinäkyvyyttä internet-alustojen hyödyntämiin algoritmeihin. Kyseessä on ilmiö, johon myös poliittisten päättäjien täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
– Me emme tiedä, millainen toimintalogiikka esimerkiksi Facebookin algoritmien takana on.
Limnéll korostaa, että algoritmit eivät noudata hyvän journalismin periaatteita, vaan tarjoavat ihmisille heidän mieltymystensä mukaisia uutisia.
– Pitää nostaa esille myös algoritmien lukutaidon tarve osana medialukutaitoa ja yleistä sivistystä. Eli pitäisi ymmärtää esimerkiksi Googlen tarjoamaa tietoa. Algoritmit päättävät sen, miten hakutulokset määrittyvät yksilöllisesti jokaiselle käyttäjälle.
Algoritmi on kuin resepti
Limnéllin mukaan algoritmi on toimintaohje siitä, miten asioita tehdään tai miten ongelma ratkaistaan. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka keittokirjan reseptiä, joka kertoo vaiheet ja ainesosat, joilla saadaan aikaan haluttu lopputulos.
Digimaailmassa kyse on yhä älykkäämmistä ja nopeammista tietokoneohjelmista, jotka kykenevät niille annettujen ohjeiden mukaisesti käsittelemään suuren määrän ihmisistä kerättyä tietoa. Ohjelmat kokoavat tiedon yhteen ja profiloivat sen.
Sitä kautta algoritmi tekee päätöksen siitä, mitä sisältöä ihmisille tarjotaan ja minkälaisen tiedon se uskoo ihmisiä kiinnostavan.
