Viestintätoimisto Eurofactsin toimitusjohtaja Urho Blomin mukaan julkisuudessa on keskitytty lobbausrekisterin politiikkaa puhdistavaan vaikutukseen, mutta tämän ohella tulisi huomioida myös oikeudenmukaisten ja tasapuolisten vaikuttamismahdollisuuksian turvaaminen, sekä hyvän ja laadukkaan päätöksenteon tukeminen.
– Ilman lobbausta tieto ei välity päätöksenteon tueksi. Samanaikaisesti lobbausta on säädeltävä, jotta päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta ja laadusta voidaan varmistua. Sääntelyä luotaessa tulisi tähdätä tasapuolisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, hän kertoo.
Tällä hetkellä lobbaus ja lobbarit määritellään Blomin mukaan liian suppeasti.
– Mielikuva suuryrityksen salkkumiehestä kabinettivierailulla elää voimakkaana. Sääntelyn kehittämisen kannalta lobbareiksi tulisi mieltää myös esimerkiksi etujärjestöt, kansalaisjärjestöt, laki- ja viestintätoimistot, ajatuspajat, tutkimushankkeet ja yritykset.
Lobbausrekisteriä Suomeen ovat kaivanneet monet tahot vuosien mittaan, viimeisimmäksi muun muassa Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä. Blomin mukaan rekisterin ytimessä on lobbareiden ja päättäjien välisten yhteyksien läpivalaiseminen. Tällöin hänen mukaansa korostuisi tiedolla vaikuttaminen henkilösuhteiden ja yhteisten tuttavien sijaan.
– Tämä puolestaan ohjaisi lobbausta aiempaakin voimakkaammin kohti päätöksenteon valmistelua, minkä myötä on ensiarvoisen tärkeää ulottaa lobbauksen sääntely koskemaan myös virkamiehiä ja valmistelua.
Blom arvioi poliitikkojen ja päättäjien ymmärrettävästi pelkäävän, että lobbausrekisteri murentaisi heidän merkitystään sekä liikkumatilaa päätöksentekoprosessin loppupuolella.
– Huolellisemmin, tasapuolisemmin ja laadukkaammin valmisteltu päätöksenteko on kuitenkin koko suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja politiikan uskottavuuden kannalta hyvä asia.
