Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kerrotaan selvittäneen koronapassin käyttöä jo kevään aikana. Ilta-Sanomien mukaan viranomaismuistiota ei koskaan julkaistu tai esitelty kansanedustajille.
Muun muassa tapahtuma-alalla oli toivottu passia, jota olisi hyödynnetty rajoitusten purkamisen yhteydessä suurempien tapahtumien järjestämiseen. Esimerkiksi Tanskassa vastaavaa todistusta on hyödynnetty laajasti osana exit-suunnitelmaa.
Koronapassin oikeudellisista kysymyksistä tehtiin vain alustava arvio, sillä aiheesta ei annettu tarkempaa esitystä. Huhtikuun 13. päivänä annetussa muistiossa punnitaan uudistuksen hyötyjä ja haittapuolia perustuslain, yhdenvertaisuuden ja henkilötietojen näkökulmasta.
Siinä tarkasteltiin rokotustodistuksen ja erillisen koronatodistuksen mahdollisuuksia. Jälkimmäisellä tarkoitetaan asiakirjaa, joka kertoo rokotuksesta, parantuneesta taudista tai negatiivisesta virustestistä.
Oikeusministeriön virkamiehet pitivät molempia ratkaisuja ongelmallisina. Taustalla on huoli, että myös yhden rokoteannoksen saaneet voivat levittää tautia.
Muistiossa huomautetaan, että rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista. Näin ollen sitä ei voisi hyödyntää lakisääteisten julkisten palveluiden saamisessa. Nuorten arvioitiin jäävän epätasa-arvoiseen asemaan, sillä heidät rokotetaan viimeisenä.
Oikeusministeriössä arvioitiin, etteivät yksityiset elinkeinonharjoittajat voi asettaa ihmisiä eri asemaan terveydentilan nojalla. Rokote- ja koronatodistuksessa olisi kerrottu terveydentilaa koskevia seikkoja. Lopullinen arvio olisi jäänyt eduskunnan perustuslakivaliokunnalle.
