Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin johtajaylilääkäri Jari Petäjä kertoo Ilta-Sanomille, että koronaepidemian merkitys muiden sairauksien hoitojonojen kasvamiseen on merkittävä. Potilaita ei pystytä hoitamaan yhtä nopeasti kuin aiemmin.
– Hoitotakuu edellyttää, että jos potilas tarvitsee esimerkiksi erikoissairaanhoidossa sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Pandemia on iso syy siihen, että pitkään jonottaneiden määrä on päässyt HUSin alueella ryöpsähtämään. Yli kuuden kuukauden osastohoitojaksolle tai päiväkirurgiaan jonottavia on noin 3[nbsp]000, mikä on yli kymmenen prosenttia kaikista jonottajista, Petäjä sanoo.
IS selvitti, millaisten toimenpiteiden hoitojonot ovat kasvaneet eniten viimeisten kahden vuoden aikana. Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -dataan.
Johtajaylilääkäri kuitenkin muistuttaa, että kiireetön hoito -nimike ei tarkoita sitä, että sairaus ei olisi vakava.
– Jonotusaikana voidaan menettää merkittävä osa niistä hyödyistä, joita ajallaan suoritettu leikkaus olisi kyennyt tarjoamaan, Petäjä toteaa.
Näissä jonon pituus on kasvanut kahdessa vuodessa suhteessa eniten:
Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti +317 %
Hampaiden poistoleikkaukset +238 %
Rytmihäiriöiden hoito +196 %
Käden pehmytkudosleikkaus +94 %
Polven tai lonkan tekonivelleikkaus +77 %
Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai luudutusleikkaus +71 %
Sepelvaltimoiden kuvaukset +52 %
Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus +40 %
Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset +30 %
Peräpukamaleikkaus +28 %
