Viimeistään näkyvästi uutisoitu Syyrian suomalainen ”ISIS-Sanna” on nostanut Lähi-idän konflikteista takaisin kotimaihinsa palaavat niin kutsutut vierastaistelijat otsikoihin meilläkin. Poliittisessa retoriikassa on toisteltu, ettei ISIS-palaajia haluta Suomeen. Viranomaiset taas usein sanovat, että palaajat saatetaan meillä vastuuseen teoistaan.
Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen tyrmää tällaiset puheet enimmäkseen onttoina. Hänen mukaansa keskustelussa tuppaavat unohtumaan niin Suomen lainsäädännön kuin oikeusjärjestelmänkin realiteetit. Lähestyvät vaalit ja ISIS-Sannan tapaus ovat vain lisänneet kierroksia keskusteluun.
Saarinen muistuttaa, ettei nykylain puitteissa ole mitään keinoja, joilla esimerkiksi ISIS-järjestöön kuuluneen suomalaisen maahantulo voitaisiin estää. Konfliktialueella tapahtuneista teoista on myös vaikea antaa tuomioita vierastaistelijan kotimaassa. Esimerkiksi Ruotsissa tässä ei ole onnistuttu.
– Jos puhutaan siitä, miten asioita pitäisi tehdä, mutta ei sanota mitä voidaan tehdä, on kyseessä monin tavoin hyödytön keskustelu, Juha Saarinen sanoo Verkkouutisille.
Tutkija toteaa ykskantaan, että Suomen terrorismilainsäädännössä on ollut useita epäonnistumisia. Lakeja haudotaan pitkään ja valmistellaan hitaasti. Silti tulokset eivät ole olleet aina parhaita mahdollisia.
Saarinen nostaa esimerkiksi muutaman vuoden takaiset niin kutsutut al-Shabaab -oikeudenkäynnit. Neljälle somalitaustaiselle vastaajalle vaadittiin tapauksessa rangaistuksia muun muassa terrorismin rahoittamisesta. Hovioikeus hylkäsi kuitenkin lopulta syytteet. Tekoaikana terroristiryhmän ”yleisrahoittaminen” ei ollut vielä kriminalisoitu vaan lainsäädäntö edellytti, että vastaajien tuli pitää varmana tai täysin selvänä, että varat olisi käytetty terrorismirikosten tekemiseen. Tätä ei pystytty todistamaan.
Juha Saarinen huomauttaa, että aikanaan pitkään haudottu terrorismin rahoittamista koskeva lainsäädäntö meni tämän jälkeen uusiksi.
– Vaikka näitä lakeja kehitellään ja valmistellaan, eivät ne välttämättä kestä kosketusta jihadismin ilmiönä. Se kehittyy nopeasti ja on erittäin monimuotoinen ja monimutkainen, Saarinen sanoo.
– Silloin kun me kirjoitamme näitä lakeja, me haluamme mahdollisimman hyvää ja jopa täydellistä lainsäädäntöä, jossa pyritään ottamaan huomioon myös tulevia asioita, kuten ilmiön kehittymistä. Tässä on Suomessa epäonnistuttu, hän jatkaa.
Lait ovat myöhässä
Jihadistinen toiminta on kehittynyt kovaa vauhtia vuoden 2012 jälkeen eikä Suomen lainsäädäntö ole Juha Saarisen mukaan yksinkertaisesti pysynyt perässä.
– Meillä on ollut noin kahden kolmen vuoden viive. Se näkyy hyvin näissä vierastaistelijalaeissa. On hyvä kysymys pitäisikö vierastaistelijaksi lähteminen kriminalisoida – siihen tuskin on absoluuttista oikeaa vastausta. Toinen kysymys on, pitäiskö terroristiseen ryhmään liittyminen kriminalisoida. Senkin puolesta ja vastaan voidaan argumentoida, hän listaa.
Tutkijan mukaan on fakta, että jihadismi on koskettanut Suomea poikkeuksellisella tavalla viimeisen seitsemän vuoden aikana. Siihen reagoivaa lainsäädäntöä on taas saatu ulos vasta viimeisen parin vuoden kuluessa. Se ei ole riittänyt.
– Onko lainsäädäntö kehittynyt sellaisella tavalla, että se on kyennyt puuttumaan hyödyllisesti tähän ilmiöön? Sanon, että ei missään tapauksessa. Lainsäädännön kehittyminen on tapahtunut Suomessa liian myöhään. Piste, Juha Saarinen lataa.
Viime aikoina usein nähdyt uutiset ISIS-järjestön täydellisestä kukistumisesta Saarinen tyrmää pötypuheena. Matkustaminen jihadististen ääriliikkeiden riveihin ja takaisin tulee hänen mukaansa jatkumaan. Mahdollisessa terrorismilakien säätämisessä ei siis ole kyse vain muutaman kymmenen mahdollisen palaajan kohtelusta vaan myös varautumisesta tulevaan.
Juha Saarisen mukaan näyttää siltä, että lainsäädännön rajoitukset on tunnustettu ja ratkaisuja on lähdetty hakemaan Suomen rajojen ulkopuolelta.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kertonut kannattavansa EU-maiden yhteistä esitystä kansainvälisestä tuomioistuimesta, joka käsittelisi koordinoidusti mahdollisia ISIS-taistelijoita koskevat tapaukset.
Juha Saarinen ei pidä elimen syntymistä kuitenkaan todennäköisenä. Hän huomauttaa, ettei mitään tällaista ole edes saatu vielä pöydälle, vaikka Syyrian sodasta on palattu Eurooppaan jo vuodesta 2012. Realistisempi linjaus olisi hänen mukaansa se, että konfliktialueilla mahdollisesti vangituksi tulleet henkilöt saisivat tuomionsa ja kärsisivät rangaistuksensa siellä.
