Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle tiistaina.
Ajokielto määrätään nykyisin käräjäoikeudessa, mikä estää sakkomenettelyn käytön rattijuopumuksissa. Sakkomenettelyssä rikosta ei käsitellä tuomioistuimessa, vaan syyttäjä määrää sakkorangaistuksen poliisin vaatimuksen perusteella.
Esityksessä ehdotetaan, että poliisi määräisi kaikki ajokiellot sen jälkeen, kun liikennerikos on ratkaistu joko sakkomenettelyssä tai tuomioistuimessa. Lisäksi ajokieltomenettelyä uudistettaisiin muun muassa siten, että poliisi voisi kuulla kuljettajaa jo tapahtumapaikalla. Poliisin ajokieltopäätöksiin voisi vaatia oikaisua ja sen jälkeen valittaa hallinto-oikeuteen.
Esityksessä ehdotetaan myös sakkomenettelyyn liittyvää suostumusta koskevan sääntelyn keventämistä. Nykyisin edellytyksenä sakkomenettelyn käytölle on, että epäilty ilmoittaa tunnustavansa teon ja hyväksyvänsä siitä määrättävän seuraamuksen.
– Ehdotuksen mukaan epäillyn ei enää olisi välttämätöntä tunnustaa tekoa tai ilmoittaa hyväksyvänsä seuraamusta. Riittävää olisi, että epäilty suostuu asian käsittelemiseen sakkomenettelyssä, oikeusministeriö kertoo.
Muutoksen tarkoituksena on parantaa epäillyn mahdollisuuksia valita, missä menettelyssä hänen asiansa käsitellään. Jos epäilty nykyisin kiistää teon tai ei tunnusta sitä, asia käsitellään aina käräjäoikeudessa. Muutoksen vastapainoksi ehdotetaan epäillyn oikeusturvan parantamista siten, että hän voisi valittaa sakosta käräjäoikeuteen millä tahansa perusteella.
Sakkomenettelyn käytön laajentaminen nopeuttaisi rikosasioiden käsittelyä ja parantaisi siten oikeuden saatavuutta. Noin 5 000 rattijuopumusta koskevaa asiaa siirtyisi tuomioistuinten kirjallisesta menettelystä sakkomenettelyyn. Säästyvän työmäärän rahallinen arvo olisi noin kolme miljoonaa euroa.
