Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoittaa kuvittelemasta, että puolustusliiton turvatakuut ulottuisivat sen kumppanimaihin.
Sälenin turvallisuuspoliittisessa konferenssissa tänään puhunut Stoltenberg luonnehti Ruotsia Naton erittäin läheiseksi kumppaniksi. Itämeren alueella tapahtuva yhteinen harjoitustoiminta, johon myös Suomi osallistuu, edistää hänen mukaansa alueellista vakautta, nostaa sotilaallisen konfliktin kynnystä ja luo yhdessä niin sanotun isäntämaasopimuksen kanssa valmiutta myös mahdollisille kriisiajan yhteisoperaatioille.
Samalla Stoltenberg kuitenkin tyrmäsi ruotsalaisten keskuudessa yleistyneen käsityksen, jonka mukaan Nato osallistuisi automaattisesti Ruotsin sotilaalliseen puolustukseen, vaikka Ruotsi ei olisi Naton jäsen.
Hän viittasi puolustusliiton peruskirjaan, jossa kaikki Nato-maat ovat sitoutuneet auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Artikla 5:n keskinäinen puolustusvelvoite koskee yksinomaan jäsenmaita, ei siis kumppanimaita, kuten Ruotsia tai Suomea. Jäsenyydellä ja kumppanuudella on siis olennainen ero, Stoltenberg tähdensi.
Valinta sotilaallisen liittoutumisen ja liittoutumattomuuden välillä on jokaisen suvereenin valtion oma ratkaisu, jota Stoltenberg sanoi ehdottomasti kunnioittavansa. Naton pääsihteerin tehtävänä ei ole uusien jäsenten rekrytointi, hän muistutti.
”EU-puolustus ei ole Naton vaihtoehto”
Euroopan unionin puolustusulottuvuuden vahvistumista pääsihteeri Stoltenberg pitää sinänsä tervetulleena.
– EU:n puitteissa tapahtuvan puolustusyhteistyön vahvistuminen on hyvä asia, jos se tarkoittaa EU-maiden lisääntyvää panostusta omaan puolustukseensa. EU ei kuitenkaan voi korvata Natoa, Stoltenberg sanoi.
Hän muistutti merkittävän osan Nato-maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista tulevan jo nyt maista, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Brexitin toteuduttua näiden osuus nousee edelleen. Hän viittasi myös Baltian maihin ja Puolaan sijoitettuihin Naton taisteluosastoihin, joiden johtovaltioina ovat EU-maa Saksan lisäksi unionista pian eroava Britannia sekä unionin ulkopuoliset Yhdysvallat ja Kanada.
Venäjän kanssa Stoltenberg sanoi toivovansa vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua. Venäjän aggressiivinen toiminta on hänen mukaansa kuitenkin pakottanut Naton vahvistamaan yhteistä puolustustaan viime vuosina enemmän kuin kertaakaan sitten kylmän sodan päättymisen.
– Nato on toiminut pian 70 vuoden ajan jäsenmaitaan vastaan kohdistuvan hyökkäyksen välttämiseksi. Niin tapahtui kylmän sodan aikana, ja niin Nato on toiminut myös sen jälkeen, Stoltenberg totesi.
Pääsihteeri Stoltenberg käytti puheenvuoronsa tänään alkaneessa kolmipäiväisessä Rikskonferens-tapahtumassa. Folk och Försvar -järjestön isännöimä konferenssi kokoaa vuosittain satoja ruotsalaisvaikuttajia Sälenin tunturikylään keskustelemaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
