Eri puolilla Tukholmaa koettiin lokakuussa kolme räjähdystä yhden yön aikana. Niiden myötä räjähdyksiä on ollut ruotsalaiskaupungeissa tänä vuonna jo sata. Britannian yleisradio BBC kysyy tästä löytyvässä reportaasissaan, mitä Ruotsissa oikein tapahtuu.
BBC huomauttaa, ettei rikostyypistä edes pidetty kirjaa ennen vuotta 2017. Vuonna 2018 räjähdyksiä tapahtui 162. Tänä vuonna poliisin pommiryhmä on hälytetty räjähdyksen takia liki 30 kertaa viimeisen kahden kuukauden aikana. Valtaosassa tapauksista on kyse käsikranaateista tai kotitekoisista räjähteistä.
Poliisin mukaan räjähdykset liittyvät usein rikollisjengien välienselvittelyihin. Niillä pyritään esimerkiksi pelottelemaan kilpailevia jengejä tai niiden jäsenten perheenjäseniä ja ystäviä. Räjähdyksiä tapahtuu pääasiassa Tukholman, Göteborgin ja Malmön kaltaisten suurien kaupunkien pienituloisissa lähiöissä. Viime aikoina räjähdyksiä on kuitenkin tapahtunut myös varakkaammilla alueilla.
– Tilanne on vakava, mutta useimpien ihmisten ei tulisi olla huolissaan, koska tällä ei tule olemaan heihin vaikutusta, Ruotsin keskusrikospoliisin tiedustelupäällikkö Linda H. Straaf toteaa.
BBC:n mukaan Ruotsi yrittää torjua ilmiötä muun muassa lähettämällä viranomaisia työskentelemään jengirikollisuuteen erikoistuneiden poliisien kanssa Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Hollantiin. Ruotsin poliisi tekee myös yhteistyötä räjähteiden parissa Afganistanissa ja Afrikassa työskennelleiden ruotsalaisten sotilasasiantuntijoiden kanssa.
– Tämä on uutta Ruotsissa, ja etsimme tietotaitoa ympäri maailmaa, keskusrikospoliisin päällikkö Mats Löfving toteaa.
Kriminologi Amir Rostami maalaa tilanteesta synkemmän kuvan. Hänen mukaansa ainoa järkevä vertailukohta on jengiväkivallan riivaama Meksiko.
– Tällainen on ainutlaatuista maissa, joissa ei juurikaan ole sotaa tai joilla ei ole pitkää terrorismin historiaa, hän arvioi.
Jengirikosten ratkaiseminen on osoittautunut poliisille vaikeaksi ja vain noin joka kymmenes tapaus on johtanut tuomioon.
Kytköksiä huumekauppaan
Poliisin mukaan räjähdysten takana olevien jengien toiminta näkyy myös ampuma-aserikoksissa. Ruotsissa tapahtui viime vuonna peräti 45 kuolemaan johtanutta ampumavälikohtausta. Vuonna 2011 vastaavia tapauksia oli 17. Jengiväkivalta kytkeytyy usein huumekauppaan.
BBC:n mukaan Ruotsin poliisi ei pidä kirjaa tai julkaise tietoja rikoksista epäiltyjen tai tuomittujen etnisestä taustasta. Keskusrikospoliisin tiedustelupäällikkö Linda H. Straaf toteaa kuitenkin, että monet jengirikollisista istuvat samaan profiiliin.
– He ovat kasvaneet Ruotsissa ja tulevat sosioekonomisesti heikoista ryhmistä, sosioekonomisesti heikoilta alueilta. Monet ovat ehkä toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia, Straaf kertoo.
Hän torjuu väitteet siitä, että juuri maahan tulleet päätyisivät jengeihin.
Kriminologi Amir Rostamin mukaan etnisellä taustalla on harvoin suurta merkitystä Ruotsin jengeissä.
– Kun haastattelen jengien jäseniä, on jengi heidän uusi maansa. Jengi on heidän identiteettinsä.
BBC:n mukaan Ruotsin mediaa on syytetty jengirikollisuuden peittelystä. Tukholman yliopiston journalismin professori Christian Christensen kertoo olleensa yllättynyt siitä, miten vähän Tukholman kolmen räjähdyksen yöstä uutisoitiin joissain ohjelmissa. Hänen mukaansa asia oli kuitenkin kattavasti esillä suurissa lehdissä ja paikallisuutisissa.
– Ongelma on, että Ruotsia käytetää symbolisesti todisteena maahanmuuton ongelmista, vasemmistolaisen politiikan ongelmista – monissa tapauksissa epäreilusti, Christensen sanoo.
Kantar Sifon hiljattain toteuttaman tutkimuksen mukaan ”laki ja järjestys” on näkyvin uutisaihe Ruotsin televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa.
