Keskiviikkona vietettiin Tarton rauhansopimuksen satavuotisjuhlia. Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat molemmille rajat ensi kertaa määritelleen rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920.
Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys julkisti juhlissa puolituntisen dokumenttielokuvan Sodan ja rauhan kasvot – Vapaussodasta Tarton rauhaan. Nina Schleiferin ohjaama, Schleiferin ja Jyrki Uutelan käsikirjoittama filmi on nähtävissä alla tai näillä nettisivuilla.
Elokuvassa Oulun yliopiston historian professori Kari Alenius käsittelee viime vuosien yleistynyttä termiä, jonka mukaan vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota. Myös jo Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 kiisteltiin, oliko Venäjä sodassa osapuolena.
Eli miksi Suomen sisällissodasta olisi neuvoteltu Tartossa venäläisten kanssa?
– Venäläisen valtuuskunnan puheenjohtaja (Jan) Berzin joutui myöntämään bolsevikkihallinnolle lähettämässään raportissa Suomen delegaation olevan oikeassa sotatilasta, ja siksi rauhansopimus solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä, yhdistys toteaa tiedotteessaan.
Elokuvan mukaan itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917 julistautunut Suomi oli kuitenkin venäläisten sotajoukkojen miehittämä ja tarvittiin vapaussota, jonka lopputuloksena varmistettiin vapautuminen Venäjän vallasta.
– Vapaussotamme ylipäällikkö Mannerheim on osuvasti luonnehtinut vapaussodan aikaisia vastustajiaan Leninin sotureiksi. Leninin bolsevikeilla olikin suuri rooli vapaussodassamme, professori Kari Alenius toteaa elokuvassa.
– Lenin tunnusti osittain Suomen itsenäisyyden 31.12.1917, mutta täysin itsenäinen Suomi oli vasta suomalais-venäläisen sekakomission sovittua yksityiskohdista.
Bolsevikit eivät koskaan nimenneet edustajiaan komissioon.
– Leninillä ja Stalinilla ei ollut aikomustakaan päästää Suomea käsistään. …Itsenäisyysjulistus jäi toistaiseksi toteutumatta, Leninin itsenäisyystunnustuksen ollessa käytännössä pelkkää sanahelinää, Alenius sanoo.
