Hallitus sai keskiviikkoiltana viimeisen kehysriihensä päätökseen. Ensi keväänä virkamiehet laativat tekniset kehykset eduskuntavaalien alla.
– Mahdottomasta tuli mahdollinen, jos puhutaan talouden isosta kuvasta, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi esitellessään talouslukuja hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa.
Sipilä totesi, että hallituksella oli viisi keskeistä talouspolitiikan tavoitetta. Ensimmäinen oli velkasuhteen taittuminen vaalikauden aikana, mikä tapahtui vuonna 2016. Sipilä mukaan näyttää siltä, että julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee ensi vuonna alle 60 prosentin kriittisen rajan. EU-maat ovat sopineet, ettei velkaa saa olla sen enempää.
Kokonaisveroaste on laskenut noin pari prosenttiyksikköä. Hallitus päätti, ettei taloutta laiteta kuntoon verotusta kiristämällä.
Kunnianhimoisin tavoite on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin.
– Mittaustarkkuuden rajoissa ennusteet johtavat tuohon 72 prosenttiin. Kehyskauden loppupuolella mennään yli 73:n, Sipilä kertoi.
Sipilän mukaan seuraavan hallituksen tavoitteeksi asetettava 75 prosentin työllisyysaste on realistisella pohjalla.
Hävittäjien hankinta velkaannuttaa uudelleen
Sipilän mukaan velaksi elämisen loppumiseen vuonna 2021 on nyt ”hyvät eväät” olemassa. Julkinen talous kääntyy lähivuosina lievästi ylijäämäiseksi yli kymmenen vuoden alijäämäisyyden jälkeen.
Valtion budjettitalouden arvioidaan kuitenkin olevan 1,4 miljardia alijäämäinen vuonna 2021. Ilman puolustusvoimien strategisia suoristuskykyhankkeita eli hornetit korvaavia HX-hävittäjiä ja Laivue 2020:tä alijäämä olisi 0,4 miljardia.
Kuluvalle vuodelle arvioitu alijäämä on 3,1 miljardia, josta se pienenee 1,3 miljardiin ensi vuonna ja 1,0 miljardiin vuonna 2020.
– Silloinkin olemme yhä velanoton puolella. Sitten meillä alkaa jo 2021 vuodesta hävittäjien hankintamenot miljardi vuodessa heikentämään tilannetta. Siksi tarvitsemme lisää toimia, vielä korkeamman työllisyyden ja edelleen nihilististä, tiukkaa politiikkaa ja talouskasvua pönkitettyä, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.
Syntyvyyden lasku ja ikääntyminen haastavat
Kestävyysvajeen suuruudeksi arvioitiin hallitusneuvotteluissa kymmenen miljardia euroa.
Kestävyysvajeesta neljä miljardia on katettu hallitusneuvotteluissa sovituilla leikkauksilla. Kasvulla ja työllisyyttä edistävillä toimilla tavoiteltiin kahta miljardia, ja se on Sipilän mukaan ”erittäin hyvällä uralla”.
Julkisen sektorin kustannuksia karsimalla tavoitellaan yhtä miljardia vuoteen 2029 mennessä muun muassa kehysriihessä päätetyillä erilaisilla kannustinjärjestelmillä. Lisäksi kaikille valtion hallinnonaloille asetetaan vuosittainen toimintamenojen tuottavuustavoite.
– Miljardista on 940 miljoonaa kasassa, Sipilä kertoi.
Sote-uudistuksella on tarkoitus pienentää kestävyysvajetta kolmella miljardilla. Uudistuksen kohtalo on nyt eduskunnan käsissä.
Sipilä kertoi, että isoa kuvaa läpikäydessään hallitus oli kuitenkin todennut, että syntyvyyden lasku ja väestörakenteen muutos tulevat haastamaan kestävyysvajeessa uudella tavalla.
– Ei tämä työ tähän lopu, hän totesi.
Jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla myös pidemmällä aikavälillä, tulisi sen olla vielä selkeämmin ylijäämäinen ensi vuosikymmenen alkupuolella.
Irtisanomista ja nuorten palkkaamista helpotetaan
Hallitus päätti kehysriihessä, että työaikalain uudistus tehdään, mutta paikallinen sopiminen ei laajene järjestäytymättömiin eli työnantajaliittoihin kuulumattomiin yrityksiin. Työaikalakiin tulevat uusina asioina lakisääteinen työaikapankki ja joustotyöaika.
Koska paikallinen sopiminen ei laajene, hallitus päätti helpottaa henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Tavoitteena on madaltaa työllistämisen kynnystä.
Hallitus asettaa yt-lakia koskevan selvityshankkeen, jonka yhteydessä arvioidaan muun muassa kollektiivisen irtisanomisen perusteita.
Nuorten työllistämisen helpottamiseksi työsopimuslakiin tehdään muutos. Työnantaja voi tehdä alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että nuori on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjakoisesti vähintään kolme kuukautta.
Aktiivimallia täydennetään koulutuksen osalta
Työttömyysturvan aktiivimallia täydennetään siten, että aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi katsotaan myös osallistuminen ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan. Työvoimapalvelun on oltava julkisesti rahoitettu tai sen on oltava työvoimaviranomaisten hyväksymä.
Työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti parannetaan. 25-vuotta täyttäneille työttömille annetaa mahdollisuus tehdä lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä. Opintojen on annettava ammatillisia valmiuksia tai tuettava yritystoimintaa. Opinnot kerryttävät aktiivimallissa tarkoitettua aktiivisuusehtoa. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle niin, että muutokset tulisivat voimaan 1.8.2018.
Hallitus on päättänyt myöntää ELY-keskuksille 206 uutta virkaa aktiivimallin aiheuttaman työvoimapalveluiden kysynnän vuoksi ja lisätä työllisyysmäärärahoja 11,2 miljoonalla eurolla.
Hallitus uudistaa työasuntovähennystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
Hallitus käynnistää huhtikuussa virkatyönä selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla, siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois sekä palveluita, joiden avulla edistetään työelämässä pysymistä tai työllistymistä.
Kolmikantaisesti valmistellaan toimenpiteitä, joilla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä edistämällä työssä pysymistä ja työttömien uudelleen työllistymistä. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmä tehtävänä on tehdä esityksiä keinoista, joilla voidaan vahvistaa ikääntyneiden osaamista, työkykyä sekä työllistymistä edistäviä palveluja ja alentaa ikääntyneiden työllistämisen kynnystä. Tavoitteena on alentaa työttömyyttä 10 000:lla.
Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan
Hallitus tehostaa ja lisää yrityslähtöisiä työvoimakoulutuksia sekä kasvupalvelukokonaisuuksia. Siihen varataan 24 miljoonaa euroa. ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin varataan 10 miljoonaa euroa.
Ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvoimapoliittista koulutusta ja toteutetaan pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin. Siihen varataan 16 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on kehittää voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien tarpeisiin.
Luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen osa-aikaista ja joustavaa koulutusta lisätään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kahdella miljoonalla eurolla. Heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdistetaan kaksi miljoonaa euroa.
Vähimmäispäivärahoja ja takuueläkettä korotetaan
Ylivelkaantuneiden asemaa kohennetaan vuositasolla yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa vuosina 2019–2022. Rahat kohdistetaan talous- ja velkaneuvontaan sekä ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen varataan tästä miljoona euroa vuosina 2019–2020.
Eriarvoisuutta vähennetään tulonsiirtojen kautta. Hallitus korottaa vähimmäismääräisiä päivärahoja eli sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Se tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin.
Pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan kymmenellä miljoonalla eurolla. Lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan viidellä miljoonalla eurolla.
Adoptiovanhemman ja yksinhuoltajan etuuksia parannetaan
Hallitus käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun.
Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville vanhemmille.
Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille myönnetään sama oikeus.
Monikkoperheen isän isyysrahakautta pidennetään, kun samalla kertaa perheeseen tulee useampi lapsi. Isyysrahakauden kokonaispituus voi olla enintään äitiysrahapäivien lukumäärää vastaavat 105 arkipäivää.
Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä, joka aiheuttaa vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä. Muutos ei koske päätoimisia tai osa-aikaisia luottamustoimia.
Toiselle asteelle oppimateriaalilisä
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella kymmenen miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.
5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan viiden miljoonan euron määrärahalla. Varhaiskasvatuslaki annetaan eduskunnalle keväällä 2018.
Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Toisen asteen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen tarkoitettu lisä kohdistetaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetuille alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille. Lisän suuruus tulee olemaan noin 46 euroa kuukaudessa.
Hallitus päätti lisärahoituksesta lukiokoulutukseen. Hallituksen esityksenä annettavan lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia.
Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen.
Valinnanvapauspilotteihin 100 miljoonaa lisää
Hallitus päätti rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauspilottien alkamisvaihetta 200 miljoonalla eurolla aiemmin päätetyn 100 miljoonan euron sijaan. Pilottihakemusten ja niitä tarkentavien neuvottelujen perusteella hallitus päättää toukokuussa uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutuksesta. Valinnanvapauspilotteja rahoitetaan hyödyntämällä valtion tasetta.
Kaikki maakunnat ovat hakeneet pilotteihin. Pilotit voivat alkaa 1.7.2018, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.
