Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan isojen puolustushankintojen osuus on arviolta 0,4 prosenttia BKT:sta vuonna 2021 eli noin miljardi euroa.
Tämän hetken arvion mukaan valtiontaloudessa olisi vuonna 2021 ylijäämää suurin piirtein saman verran eli velaksi eläminen loppuisi ilman puolustushankintoja. Se edellyttää valtiovarainministeriön arvion mukaan kahden prosentin talouskasvua vuosina 2020 ja 2021.
– Tuolla plussalla suurin piirtein pystyttäisiin isot puolustushankinnat, mitä vuodelle 2021 ajoittuu, tekemään, Sipilä sanoi tänään torstaina Politiikan toimittajien lounaalla Kesärannassa.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat sopineet, että isoja puolustushankintoja ja esimerkiksi sosiaalietuuksia ei aseteta vastakkain. Sen vuoksi puolustushankintoja ei sisällytetä julkisen talouden tasapainoon.
– Jos siihen tarvitaan lisärahoitusta, se on velkarahoitusta sitten, Sipilä sanoi.
Valtioneuvoston puolustusselonteossa on sovittu, että merivoimien ja ilmavoimien strategiset suorituskykyhankkeet Laivue 2020 ja HX toteutetaan budjettirahoituksella vuosina 2019–2031.
Hävittäjät maksavat kaiken kaikkiaan noin 7-10 miljardia euroa ja merivoimien alukset 1,2 miljardia.
