Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen löytää samaa hallituksen tavassa käsitellä niin työllisyyden parantamiseen kuin päästöjen vähentämiseenkin liittyviä kysymyksiä. Hänen mukaansa hallituksen ajattelua leimaa paradoksi.
– Suuria käyttäytymismuutoksia halutaan saada aikaan, ilman että kenenkään nykytilanne ja sen houkuttelevuus muuttuvat mitenkään, Vartiainen summaa Twitterissä.
– Kuin kädettömän pitäisi soittaa pianoa, hän jatkaa.
Toisessa tviitissään Vartiainen toteaa hallituksen välttävän päästöpolitiikassaan viimeiseen sakka sellaisten keinojen käyttämistä, jotka oikeasti toimisivat. Hän luonnehtii tämän olevan tuttua työllisyyspolitiikasta. Vartiainen viittaa fossiilittoman liikenteen työryhmän selvitykseen. Siinä muun muassa visioitiin sähköautojen määrän lisäämistä kymmenessä vuodessa peräti 700[nbsp]000:een.
Liikenteen päästövähennystavoitteiden on laskettu olevan sellaisia, ettei niitä voida saavuttaa ilman polttoaineiden hinnan nostamista. Se on kuitenkin poliittisesti varsin vaikeaa.
Hallituspuolueista keskusta on jo linjannut vastustavansa veronkorotuksia. Sen esittämä vaihtoehtoinen malli perustuisi ajoneuvojen seurantaan ja ”kilometriveroon”, joka määräytyisi sen mukaan, missä autolla ajetaan ja kuinka paljon.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) puolestaan väläytti, että polttoaineveron mahdolliset korotukset voitaisiin kompensoida pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville tulonsiirroilla. Pienituloisen rajana Harakka piti kotitalouden 40[nbsp]000 euron nettovuosituloa. Tämä merkitsee, että yli puolet Suomen kotitalouksista kuuluisi ministeri Harakan ”pienituloisimpiin”.
Malli on herättänyt runsaasti kysymyksiä.
Esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen tivasi, tarvitaanko polttoaineveroonkin tuloihin perustuvaa tasausta progressiivisen tuloveron ja tuloja tasaavien tulonsiirtojen päälle.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi huomautti puolestaan kompensaation vaikuttavan siihen, miten veronkorotukset ohjaavat käytöstä.
Mikäli kaavailu toteutuisi, olisi sen lopputulos Juho Romakkaniemen mukaan, että kaikki keskituloisesta ylöspäin maksaisivat nykyistä enemmän veroja, pienituloiset saisivat nykyistäkin enemmän tulontasausta ja polttoaineveron noston haluttu ohjausvaikutus heikkenisi.
– Ja yritysten sekä teollisuuden kustannukset nousisivat. Aikamoista, hän jatkaa.
Juhana Vartiainen summasi aiemmin keskiviikkona Harakan ajatuksen olevan toteuttamiskelvoton. Kompensaatiomekanismia on kokoomusedustajan mukaan vaikea kuvitella.
– Julkinen valta maksaa jotain auton omistamisen ja tulotason perusteella … äsh. Ihan mahdoton kuvitella toimeenpanoa. Sille on syynsä, että valmisteverot ovat lineaarisia, hän totesi.
Hallituksen ajattelua niin työllisyydessä kuin hiilipäästöissä leimaa paradoksi: suuria käyttäytymismuutoksia halutaan saada aikaan, ilman että kenenkään nykytilanne ja sen houkuttelevuus muuttuvat mitenkään. Kuin kädettömän pitäisi soittaa pianoa.
— juhana vartiainen (@filsdeproust) October 28, 2020
Hmm. Työllisyyspolitiikasta tuttua? Hallitus välttää päästöpolitiikassaan viimeiseen saakka sellaisten keinojen käyttämistä, jotka oikeasti toimisivat. //Liikenne | Työryhmä: Sähköautojen määrä Suomessa pitää kasvattaa kymmenessä vuodessa 700 000:een https://t.co/tiMGT95ns7
— juhana vartiainen (@filsdeproust) October 28, 2020
