Jussi Halla-aho: Ukrainan menetys Venäjälle kovempaa kuin on ymmärretty

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan Venäjällä on Ukrainan suhteen sotilaspoliittisia ja osin puhtaasti psykologisia strategisia tavoitteita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

− Ukrainan ”menettäminen” on Venäjälle henkisesti kovempi asia kuin lännessä aina ymmärretään. Venäjällä on tietysti Ukrainan suhteen strategisia tavoitteita, jotka ovat osittain sotilaspoliittisia, osin puhtaasti psykologisia, perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

Hänen mukaansa Venäjän tavoitteisiin kuuluu länsimielisen johdon kaatuminen Ukrainassa ja sen korvautuminen ”sopivammalla”.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

− Todennäköisesti tämä taktiikka toimiikin. Ennen kaikkea Moskova kuitenkin pelaa länsimaiden kanssa, ja tähän on analyyseissä kiinnitetty vähemmän huomiota. Venäjän taktiikkana on siirrellä maalitolppia ja muuttaa lähtökohtia.

− Venäläiset tietävät, että länsimailla ei ole mitään keinoja ajaa heitä pois Krimiltä, jonka pitäisi olla varsinainen keskustelunaihe. Onhan kyse röyhkeydessään ennennäkemättömästä alueanastuksesta. Venäläiset kuitenkin haluavat myös normalisoida kaupalliset ja diplomaattiset suhteensa länsimaihin. Länsimaat eivät kasvojaan menettämättä voi vain hyväksyä tapahtuneita tosiasioita, mutta toisaalta venäläisillä ei ole mitään aikomusta luopua Krimistä.

Halla-ahon mukaan Itä-Ukrainan kapina on toiminut ”puskurikonfliktina”, joka on toiminut toivotulla tavalla.

− Krimin anastus katosi jonnekin taka-alalle, ja uudeksi pääasiaksi kohosi tulitauko Donbassissa. Suostumalla Minskin sopimuksessa joihinkin myönnytyksiin Venäjä tarjosi länsimaille mahdollisuuden leikkiä, että ne olisivat kovistelullaan ja pakotteilla saavuttaneet jotakin, ja ”kunniallisen” tien kohti pakotteiden purkamista.

Uuden rintaman avaaminen Kertshinsalmessa on Halla-ahon mukaan uusi puskurikonflikti.

− Sekä Krim että Itä-Ukraina katoavat jonnekin taustalle. Länsimaiden uudeksi keskeiseksi tavoitteeksi muodostuu salmen avaaminen liikenteelle. Jos ja kun Venäjä tulee tässä asiassa vastaan, länsimaat voivat taas taputella itseään selkään onnistuneesta kovistelusta ja ryhtyä keskustelemaan pakotteiden purkamisesta ja suhteiden normalisoimisesta, hän sanoo.

Halla-ahon mielestä ”eurooppalaisten mielestä perusongelma Venäjän kanssa on taipumus moralistiseen räksytykseen yhdistettynä olemattomiin muskeleihin”.

− Viimeksimainittu viittaa etenkin Euroopan kasvavaan energiariippuvuuteen Venäjästä. Tähänastiset pakotteet ovat lähinnä kosmeettisia, ja niistä kärsivät pääasiassa Suomen kaltaiset pienet maat, ei Venäjä. Jos Venäjään haluttaisiin vaikuttaa, se suljettaisiin kansainvälisten maksujärjestelmien ulkopuolelle, lopetettaisiin energiantuonti, ja annettaisiin kansainvälinen pidätysmääräys maan poliittisesta johdosta nimenomaan liittyen Krimiin.

Halla-ahon mukaan näin ”ei tietenkään toimita, koska Kremlin todelliset asiamiehet ovat pitäneet huolen siitä, että Eurooppa jäätyisi ilman venäläistä kaasua”.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2014620911991426

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS