– Professori (Roope) Uusitalo tekee itsestään pellen, kun ottaa kantaa asioihin, joita hän ei ymmärrä. En minäkään ota kantaa taloustieteen teoreemiin, kun ei ole kompetenssia, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) toteaa Verkkouutisille.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Uusitalo on kyseenalaistanut ilmavoimien uusien hävittäjien määrän.
– Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi. Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja, professori tviittasi.
Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä. Niillä korvataan vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvien nykyisten Hornet-hävittäjien suorituskyky. Hornetejakin ostettiin alun perin 64.
Roope Uusitalon mukaan määrä on valittu mielivaltaisesti eikä sitä ole perusteltu julkisesti.
Puolustusministeri Jussi Niinistö tyrmää väitteet. Hankinnan mitoitus perustuu hänen mukaansa Suomen turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin.
– Parhaimmat maanpuolustuksen asiantuntijat ovat avanneet perusteluja valtiojohdolle ja eduskunnan puolustusvaliokunnalle. Näin tullaan tekemään myös jatkossa, Niinistö toteaa.
Hän muistuttaa, ettei puolustussuunnittelua voida aivan täysin avata julkisesti yleisölle.
– Yleisellä tasolla voin sanoa, että meidän lähtökohtamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana on se, että meidän täytyy puolustaa koko maata, ja ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita.
Koneista osa on myös aina huollossa ja tosipaikan tullen koneita pitää kyetä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Kun otetaan huomioon Suomen suuri pinta-ala ja modernien hävittäjien noin 500 kilometrin toimintasäde, ei koneiden lukumäärästä Jussi Niinistön mukaan voida tinkiä.
– Uudet hävittäjät ovat toki tehokkaampia kuin Hornet, mutta niin ovat myös uuden koneen ilmassa olevat vastustajatkin, hän toteaa.
”64 on minimi”
Eduskunnan puolustusselonteossa linjataan, että käytöstä poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti Suomen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Jussi Niinistön mielestä linjausta on tärkeä noudattaa.
– Se tarkoittaa nimenomaan tätä 64 konetta.
Puolustusministeri Niinistön mukaan julkisessa keskustelussa ei aina muisteta, että hävittäjien suunniteltu määrä on jo kompromissi. Mitoituksessa on otettu huomioon niin talouden kuin politiikankin realiteetit.
– Tämä on minimi. Ehdoton minimi. Olen järkyttynyt siitä, että tästä koneiden määrästä ylipäätään keskustellaan, mutta tämä onkin diletanttien keskustelua. He keskustelevat asiasta, jota he eivät ymmärrä.
– Kun suhteutetaan tähän meidän käyttämään ilmasotataktiikkaan ja siihen, miten paljon meillä on koneita huollossa, niin noin sata konetta olisi määrä, jolla olisin levollinen, Niinistö jatkaa.
Sama vastaus tulisi hänen mukaansa ilmavoimilta.
Hornetien korvaajan hankinnan on arvioitu maksavan noin 7-10 miljardia euroa. Jussi Niinistön mukaan vaarana on, että hankkeella aletaan käydä vaalien alla kauppaa. Tällä voi olla arvaamattomia seurauksia. Niinistö nostaa esimerkiksi Kanadan.
Hävittäjähankintakysymys nousi siellä vaalikeskusteluihin. Lopulta F-35-hävittäjän kehittämisessä vuosia mukana ollut valtio päättikin olla tilaamatta konetta. Se on kuitenkin jatkanut kehittämisohjelmassa ja yrittänyt sen jälkeen ostaa sekä uusia että käytettyjä Super Hornet -hävittäjiä.
– Hankinta on mennyt siellä koko lailla sekaisin juuri sen takia, että poliitikot on päästetty sössimään tällainen arvokas prosessi. Olen aivan samaa mieltä kuin tasavallan presidentti, joka linjasi syksyllä, että sotilaat päättävät ja mennään suorituskyky edellä ihan kuten Hornetien suhteen tehtiin, Jussi Niinistö sanoo.
Hän muistuttaa, että Hornetit valittiin 1990-luvulla keskellä syvintä lamaa ja Neuvostoliiton romahdettua.
– Nyt talous on kasvussa ja turvallisuusympäristö ei ole muuttumassa ainakaan helpompaan suuntaan sitten edellisen hävittäjähankinnan – pikemminkin päinvastoin.
