Jyrki Kataisen (kok.) mielestä pitäisi selvittää, voisivatko euroalueen jäsenmaiden velkakirjat olla riskillisiä sijoituksia ja vastaavasti euromaiden yhdessä takaama velka olla valtioiden takaama turvallinen sijoitus.
– Tällä hetkellä yksi ongelma rahaliitossa on se, että valtion velkakirjat on säännelty niin, että niitä pidetään riskivapaina. Jos pankki ostaa valtion velkaa, niin taseessa se on ikään kuin riskitön, Jyrki Katainen totesi komission Suomen edustuston lounastilaisuudessa perjantaina.
Velkakirjojen riskittömyys on mahdollistanut sen, että jotkut jäsenmaat ovat voineet velkaantua alhaisilla koroilla, kun pankit ovat ostaneet velkakirjoja runsaasti. Katainen huomautti, että tämä velkaantuminen on johtanut siihen, että pankkien taseissa on paljon yhden valtion velkakirjoja. Jos valtio ajautuisi kriisiin, se vaikuttaisi suoraan pankkeihin ja siitä tulisi itseään ruokkiva kriisi.
Katainen muistutti, että Kreikan kohdalla nähtiin, että valtion velkakirjat eivät ole riskittömiä. Kreikan velkakirjoihin sijoittaneiden saatavia päätettiin leikata vuonna 2011 osana Kreikan toista tukipakettia.
– Jos nyt päätettäisiin näin, että muutetaan regulaatiota siten, että valtion velkakirjat eivät olekaan enää riskittömiä, se tarkoittaisi silloin sitä, että kotivaltiot eivät voisi ostaa yhtä paljon oman valtion velkapapereita kuin aiemmin, Katainen kertoi.
Verkkouutiset kysyi Kataiselta, tarkoittaisiko tämä, että luotaisiin mekanismi euroalueen jäsenvaltioiden velkajärjestelyiden varalta, jos jokin maa joutuisi maksukyvyttömyyden tilaan.
– En osaa ottaa tuohon ehdotonta kantaa, mutta minusta on kiinnostava ajatus käydä myös se läpi, että pitäisikö olla joku hallittu velkajärjestelymahdollisuus jäsenmaille. Korostan, että tämä ei ole komission ajattelua, Katainen vastasi.
Hän painotti, että pohdinta on hänen omaa ajatteluaan eikä edusta komission kantaa.
”Kauppaliberaalin maine”
Katainen totesi, että valtioiden velkakirjojen muuttuminen riskillisiksi lisäisi merkittävästi markkinakuria.
– Markkinat kannustaisivat tai pakottaisivat valtioita hoitamaan talouttaan niin hyvin, koska rahan hinta vaihtelee talouskunnon mukaan paremmin kuin tänä päivänä, Katainen totesi.
Hänen mielestään kyseessä olisi pohjoisesta näkökulmasta katsottuna oikean suuntainen kehitys.
– Luulen että minulla on komissiossa kauppaliberaali maine ja se ei ole ihan väärä, Katainen totesi.
Koska pankit tarvitsisivat taseisiin edelleen myös vähäriskisiä omaisuuseriä, voisi olla Kataisen mielestä paikallaan luoda uusia riskittömiä omaisuuseriä jäsenmaiden takaamasta yhteisestä velasta.
– Tässä saattaisi tulla kyseeseen valtion velkakirjakori eli siinä olisi vaikkapa Italian, Saksan, Suomen, Portugalin ja Ranskan velkakirjoja, ja valtiot antaisivat takuun tälle korille eli se olisi ikään kuin rajallinen eurobondi, Katainen totesi.
Siinä missä aiemmin on ehdotettu velkojen yhteisvastuullistamista eurobondien muodossa, tässä tapauksessa olisi Kataisen mukaan kyse rajallisesta yhteisvastuusta. Jokainen maa vastaisi velasta vain kokoonsa nähden suhteessa.
– Jos halutaan pankkien ja valtioiden yhteyttä vähentää, mikä olisi vakauden ja veronmaksajien kannalta tärkeää, sitten pitäisi pystyä luomaan jokin toinen instrumentti, joka korvaa sen valtion riskittömän paperin, Katainen totesi.
Vielä kyseessä ei ole komission esitys. Katainen totesi, että hänen ehdottamistaan niin sanotuista safe asseteista käydään keskustelua, mutta hän ei osaa vielä sanoa, lähteekö ajatus lentoon.
Komission on määrä esitellä Euroopan talous- ja rahaliiton kehityksen suuntaviivoja Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Katainen totesi, että hänen ehdotuksensa on kuitenkin pidemmän aikavälin kehitysasia, eikä vielä sisälly joulukuun esitykseen.
