EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan maahanmuuttopolitiikkaan olisi löydettävä yhteinen, koko unionin laajuinen ratkaisu.
– Tarvitsemme EU-ratkaisun maahanmuuttoon, eikä vain Angela Merkelin auttamiseksi. Vakaus Euroopan suurimmassa taloudessa on kuin happea sen ympäristölle, Katainen kommentoi medialle Brysselissä.
– Maahanmuuttopolitiikkaa koskeva keskustelu ei ole ollut välttämättä faktapohjaista. Turvapaikanhakijoita tulee nyt huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015.
EU-johtajat etsivät torstaina alkavassa huippukokouksessa ratkaisuja moniin Eurooppaa piinaaviin ongelmiin. Arvioiden mukaan Saksan hallitus on vaarassa jopa kaatua, jos pakolaispolitiikassa ei löydetä sopua.
– EU-instituutiot pärjäsivät melko hyvin paineen alla. Ongelmia voi silti esiintyä jatkossakin, sillä miljoonia ihmisiä on ajettu kodeistaan. Kukaan ei tiedä, milloin seuraavat pakolaisvirrat alkavat. Tähän tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus käsitellä tarvittaessa suuria määriä ihmisiä humaanilla tavalla.
– Maahanmuutossa linja on nyt aiempaa yhtenäisempi. EU:n integraatio on edennyt viime vuosina myös monilla muilla aloilla.
Vahva tuki Alexander Stubbille
Katainen ilmoitti keskiviikkona jättävänsä politiikan nykyisen kautensa jälkeen. Hän vahvistaa Verkkouutisille antavansa täyden tukensa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbille, jos hän päättää pyrkiä EPP:n kärkiehdokkaaksi EU-komission puheenjohtajan tehtävään.
– Alexilla on kaikki edellytykset pyrkiä tehtävään. Hän on tulevaisuusorientoitunut, tuntee EU:n päätöksentekoprosessin perusteellisesti ja on energinen. Mielestäni hänellä olisi hyvät mahdollisuudet tulla valituksi tehtävään, Katainen sanoo.
EU on jäsenmaiden omistuksessa
Kataisen mukaan EU:n on investoitava seuraavan viiden vuoden aikana erityisesti tulevaisuudeen ja puolustukseen. Kauppapolitiikan osalta Euroopan ja Yhdysvaltojen linja on eriytymässä jyrkästi.
– Meidän on kyettävä vastaamaan terrorismiin, kyberhyökkäyksiin ja perinteisiin uhkiin. Tämä vaatii lisää integraatiota ja yhteistyötä jäsenmaiden välillä.
– Rakennamme aktiivisesti uusia kauppasuhteita esimerkiksi Australian, Uuden-Seelannin ja Kanadan kanssa. Suunta on päinvastainen kuin Yhdysvalloilla. Pyrimme luomaan yrityksille myönteisen ympäristön luoda kasvua, Katainen sanoo.
Britannian EU-eroa Katainen pitää pääasiassa käytännön ongelmana. Suurinta huolta aiheuttaa Unkarin ja Puolan kaltainen kehitys, joka koskee demokratioiden keskeisiä periaatteita.
– Mielestäni perusarvojen rapautuminen on suurin haaste EU:lle ja sen yhtenäisyydelle. Liberaalidemokraattisia periaatteita koskevat haasteet ovat paljon brexitiä uhkaavampia. EU:n perusta voi heikentyä, jos näitä uhataan.
– Uutisia lukemalla saa sen vaikutelman, että EU on jälleen kriisissä. Ihmiset eivät ajattele, että jäsenvaltioiden omat poliitikot ovat unionin todellisia omistajia. Tämän olisi muututtava. Instituutiot sijaitsevat Brysselissä, mutta EU voi olla vain niin vahva tai heikko, kuin sen omistajat haluavat. Sama logiikka pätee yrityksiin, kuntiin ja valtioihin.
Tilanteen juuret ovat vuonna 2007 alkaneessa talouskriisissä, minkä yhteydessä EU jäi kansalaisten mieleen lähinnä negatiivisten uutisten kautta.
– Talouskriisin aikana poliitikot halusivat välttää EU:ta, joka ei ollut tuolloin muodikas. Samalla omistajuus etääntyi. EU:n edustajat joutuivat olemaan julkisuudessa lähinnä puhumassa kriisistä, Katainen toteaa.
