Koronavirusepidemian tautihuippu on monissa maissa ohitettu ja tartuntojen estämiseksi asetettuja rajoituksia on alettu purkaa. Hitaasti normaaliin palaavilla ihmisillä on nyt paljon kysymyksiä.
Uskaltaako ravintolaan mennä? Entä porukalla puistoon? Kuinka montaa ihmistä voi tavata, missä ja miten? Hyppäänkö julkiseen vai kävelenkö?
Tähän mennessä päällimmäiseksi ohjeeksi on jäänyt etäisyyden pitäminen muihin ja hyvä käsihygienia. Koronaviruksen on todettu leviävän pääasiassa pisaratartuntana, siis esimerkiksi kun taudinkantaja yskii tai aivastaa. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on jopa puhunut ”kahden metrin yhteiskunnasta”. Samaa yleisohjetta noin parin metrin etäisyydestä on toisteltu muuallakin.
Tämä voi kuitenkin olla hieman liian yksinkertaista. Koronaviruksen leviämistä ymmärretään koko ajan paremmin. Karttuvan tutkimustiedon valossa vaikuttaa siltä, että alkuun käytännössä olemattomana pidetyllä aerosolimuotoisella tartunnalla onkin luultua suurempi rooli viruksen leviämisessä.
Tästä muistutti hiljattain Saksan johtava koronavirusasiantuntija Christian Drosten. Hänen mukaansa erilaisten tilojen tuulettamisesta huolehtiminen voi olla arjessa jopa tärkeämpää kuin jatkuva pintojen desinfiointi ja käsienpesu.
– Jossain vaiheessa saattaa olla tarpeen panna ohjeemme uusiksi perustuen uusiin tietoihin tartuntamekanismeista. Tässä on tunnustettava, että aerosolitartunnalla on tärkeä rooli, Drosten sanoi Saksan yleisradiolle.
Hänen mukaansa tartunnan saanut saattaa levittää virusta saman verran pisaroina ja aerosoleina. Esimerkkinä saksalaisvirologi viittasi useisiin maailmalla nähtyihin tartuntaryppäisiin, jotka selittyvät vain aerosolitartunnoilla.
THL:n koronaohjesivulla kerrotaan, että ilmavälitteisen aerosolitartunnan riski on kuitenkin nykytiedolla vähäinen. THL kehottaa silti terveitäkin välttämään ryhmäharrastuksiin, tapahtumiin tai yli 10 hengen tilaisuuksiin osallistumista.
Superlevittäjiä ahtaissa tiloissa
Niin sanotuilla superlevittäjätapauksilla arvioidaan olevan suuri rooli uuden koronaviruksen leviämisessä. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa usein yksittäinen taudinkantaja tartuttaa samalla kertaa tai lyhyen ajan sisällä suuren joukon muita. Joidenkin arvioiden mukaan vain noin 10 prosenttia koronaa sairastavista aiheuttaa peräti 80 prosenttia kaikista tartunnoista.
Superlevittäjätapauksia on havaittu runsaasti. Yhdistäviä tekijöitä näyttävät olevan oleilu huonosti ilmastoiduissa sisätiloissa, verrattain tiivis ihmisjoukko sekä huutaminen, laulaminen tai muuten kiivas hengittäminen ja riittävän pitkä altistus.
Verkkouutiset on kertonut aiemmin esimerkiksi kuoroharjoituksista, joissa yksi lieväoireista tautia sairastanut tartutti kymmeniä muita sekä ryhmäliikuntatunneilla ja yökerhoissa havaituista tartuntaryppäistä.
Superlevittäjätapauksia on sattunut varotoimista huolimatta. Esimerkiksi Saksan Frankfurtissa toukokuun alussa järjestettyyn jumalanpalvelukseen on jäljitetty yli sata koronatartuntaa. Kirkossa noudatettiin mediatietojen mukaan sekä ohjetta tilaan sallittujen vieraiden enimmäismäärästä että vähintään 1,5 metrin etäisyydestä seurakuntalaisten välillä.
”Neljä ulottuvuutta”
St. Andrewsin yliopiston virologi, tohtori Muge Cevik toteaa tilanteen olevan koronaviruksen kohdalla parin metrin etäisyysohjeita monimutkaisempi.
– Riskiä on ajateltava neljässä ulottuvuudessa. Etäisyys muihin ihmisiin, ympäristö, toiminta ja yhdessä vietetty aika, hän tviittaa.
– Ahdas ja huonosti ilmastoitu sisätila, joka on täynnä tuntitolkulla puhuvia, huutavia tai laulavia ihmisiä on kaikkein riskalttein. Avara sisätila, jonka ikkunat ovat auki, on vähemmän riskialtis (muttei täysin turvallinen), hän summaa.
Vaikkapa toisen hölkkääjän ohittaminen lenkkipolulla edustaa tutkijan mukaan puolestaan minimiriskiä.
– Näiden välille mahtuu paljon tilanteita. Yleisesti arvioiden riskit ovat matalammat ulkona. Mutta jos järjestät kokoontumisen ulkona ja vietät koko päivän ystäviesi kanssa, on riski silti suurempi.
Cevik viittaa Voxin artikkeliin. Siinä kerrotaan kuvaavia esimerkkejä koronaviruksen leviämisestä erilaisissa tilanteissa.
Eräässä kiinalaistutkimuksessa jäljitettiin koronatartunnan saaneesta supermarketin työntekijästä lähteneitä tartuntaketjuja. Tulosten perusteella taudinkantajan työtovereiden ja perheenjäsenten riski saada tartunta oli huomattavasti suurempi kuin seurattujen asiakkaiden. Peräti 11 kaupan 120 työntekijästä ja 12 tartunnan saaneen 93 perheenjäsenestä sai tartunnan. Tutkittujen 8[nbsp]224 asiakkaan kohdalla tartuntoja tuli kuitenkin vain kaksi.
Toisessa mielenkiintoisessa kiinalaistutkimuksessa seurattiin buddhalaisessa temppelissä järjestetystä tilaisuudesta lähtenyttä tartuntarypästä. Osallistujat saapuivat kahdella bussilla. Osa tuli paikalle myös muilla tavoin. Toisessa bussissa oli henkilö, jolla havaittiin myöhemmin koronavirustartunta. Hän oli kuitenkin vielä tässä vaiheessa oireeton.
Väki sekoittui ja vietti aikaa temppelillä. Tartunnan sai lopulta 24 taudinkantajan kanssa samassa bussissa matkustaneista 67 ihmisestä. Toisessa bussissa olleista ei taas sairastunut yksikään. Muilla tavoilla paikalle tulleista 172 temppelivieraasta tartunnan sai vain seitsemän.
Riski vaihtelee
Tartuntariskin hallinta on Suomessa puhuttanut etenkin ravintoloiden kohdalla. Koronavirustartuntoja aiotaan jatkossa ehkäistä avaamalla ravintoloita hallitusti ja asteittain. Asiakaspaikat rajoitettaisiin hallituksen esittämässä mallissa sisätiloissa puoleen normaalista ja aukioloaika rajattaisiin kello 23:een. Alkoholitarjoilu olisi lopetettava jo kello 22.
Jo noin 20 miljoonaa lukijaa tästä löytyvällä koronatartunnan todennäköisyyksiä ruotivalla blogikirjoituksellaan kerännyt immunologi ja Massachusettsin Dartmouth -yliopiston biologian professori Erin Bromage muistuttaa Voxille, että riski vaihtelee.
– Kun sanoin että ravintolat, ovat riskialttiita, tulkitsivat ihmiset sen niin, että jokainen ravintola on riski, Bromage sanoo.
Hänen mukaansa joka ravintolalla on kuitenkin oma ainutlaatuinen ympäristönsä ja omat ainutlaatuiset haasteensa, jotka on ratkaistava.
– Jos kyse on suuresta avoimesta ravintolasalista ja ikkunat ja ovet voidaan avata, on riski siellä paljon pienempi kuin intiimissä viiden pöydän pikkuravintolassa, Bromage jatkaa.
The story is a little more complicated than “stay 6 feet away” guidelines. Coronavirus risk is simply not one-dimensional. We need to discuss high-risk activities & environments. I spoke w @B_resnick & discussed 4 dimensions of transmission risk #COVID19https://t.co/7TSetE1jvQ
— Muge Cevik (@mugecevik) May 24, 2020
A crowded indoor place, with poor ventilation, filled with people talking, shouting, or singing for hours on end will be the riskiest scenario. A sparsely populated indoor space with open windows is less risky (but not completely safe).
— Muge Cevik (@mugecevik) May 24, 2020
And it’s not just the location or the time spent together: The activity people are engaged in matters, too.
— Muge Cevik (@mugecevik) May 24, 2020
