Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo hallituksen pettäneen kaksi keskeistä lupaustaan historiallisella tavalla.
Kokoomus jätti tänään välikysymyksen kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta sekä hallituksen puoliväliriihen tekemättömistä päätöksistä.
– Pääkysymys on se, että hallitusohjelma rakennettiin siten, että edellytyksenä pysyville lisämenoille oli, että ennen kuin pysyviä lisämenoja päätetään, tehdään pysyviä, rakenteellisia työpaikkoja luovat päätökset, Kai Mykkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Mykkänen muistutti, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin elementti.
– Sille varattiin siinä vaiheessa 1,5 miljardin euron julkista taloutta vahvistava vaatimus, Mykkänen totesi.
Tällainen oli keskustan veret seisauttava voitto
Mykkäsen mukaan vielä viime talvena pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) puhuivat, että menokehykset ovat ankkuri sille, että tässä maassa eletään myös huomista päivää ajatellen.
– Nyt kuitenkin hallitus historiallisella tavalla päätti rikkoa kehykset. Nythän päätettiin ensi vuoden ja sitä seuraavan vuoden kehyksestä tilanteessa, jossa talouskasvu on kiihtymässä nopeammaksi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.
Hallitus päätti ylittää valtiontalouden menokehykset ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja sitä seuraavana vuonna 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi ensi vuonna on käytössä poikkeusolojen mekanismin 500 miljoonaa euroa ja koronaan liittyvät kustannukset rahoitetaan kehysten ulkopuolelta.
Mykkäsen mukaan keskustan sinnikäs vastarinta johti ”veret seisauttavaan tulokseen”, joka vähensi ensi ja sitä seuraavan vuoden velanottoa peräti kaksi prosenttia, eli velkaantumisen suunta ei muuttunut mihinkään.
– Vääjäämätön tosiasia on, että Suomi velkaantuu ennätystahtia koronan jälkeen huipputalouskasvussa. Se on talouspoliittinen valinta. Siihen ei mitään muuta selitystä voi olla, Mykkänen sanoi.
Hänen mukaansa suurin syy velkaantumiselle ei ole se, että hallitus olisi lisännyt menoja hallitusohjelmaansa enemmän, vaan se, että hallitus on jättänyt tekemättä työllisyystoimet, jotka vahvistaisivat julkista taloutta.
Mykkäsen mukaan työllisyystoimet, joiden piti tukea julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla, ovatkin heikentäneet julkista taloutta 70 miljoonalla eurolla.
