Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, että Kabulin lentokentän tilanne on vaarassa ajautua nykyistäkin pahemmaksi. Taleban on ilmoittanut, että kansainväliset evakuointitoimet tulee päättää elokuun loppuun mennessä. On kuitenkin epävarmaa, saadaanko tarpeelliset evakuoinnit siihen mennessä tehtyä.
– On sanottava, vaikka en mielelläni edes sanoisi tätä ääneen, että vaikka Yhdysvallat itse päättäisi jatkaa (evakuointeja), niin jos Taleban päättäisi, että se loppuu ja haluavat sen tiukasti piirittää, tämä muuttuu ihan toisenlaiseksi. Täytyisi oikeasti taistellen avata tietä, Mykkänen sanoi Ylen A-Studiossa.
Yhdysvallat hallinnoi Afganistanin pääkaupungin Kabulin lentokenttää. Äärijärjestö Taleban pitää hallussaan kentän ulkopuolista aluetta. Taleban on ilmoittanut, ettei se anna jatkoaikaa evakuoinneille.
– Tämä on vaikea tilanne vaikka kuinka Washingtoniin vetoaisi, Mykkänen sanoo.
Kansanedustaja, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, että tilanne kentällä on jo nyt kaoottinen.
– Voi vain kuvitella millainen hätä siellä on viimeisen 24 tunnin aikana.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on esittänyt, että Suomi nostaa pakolaiskiintiötään 1050:stä 2000:een Afganistanin kriisin takia. Hallitus ei ole vielä päättänyt asiasta.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että henkilökohtaisesti hän olisi valmis nostamaan kiintiötä.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa on aika korkea valmius auttaa. Ihmiset ovat nähneet hädän. Ei missään tapauksessa ole kyse siitä, että ihmiset pyrkisivät Suomeen sosiaaliturvan perässä, vaan ihmiset pakenevat henkensä edestä.
Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa linjataan kiintiön nostamisen puolesta. Kiintiötä onkin jo kaksi kertaa nostettu tällä hallituskaudella.
Myös Mykkänen sanoo, että kokoomus voi tukea kiintiön nostamista. Hän ei kuitenkaan sitoudu 2000 pakolaisen kiintiöön.
– Valiten tapahtuvan kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta tyttöjen ja naisten auttaminen on varmasti kansainvälisen suojelun järkevimmästä päästä. Siinä ollaan valmiita etenemään, Mykkänen muotoilee.
Hänen mukaansa oleellista on, että Euroopan suuret maat, kuten Saksa ja Ranska ottaisivat vastaan pakolaisia, erityisesti naisia ja lapsia. Adlercreutz huomauttaa, että osa EU-maista on jo luvannut lisätä pakolaisten vastaanottoa.
RKP tukee Ohisalon ehdotusta kiintiön nostamisesta.
– Kun puhutaan hallitusta auttamisesta, pitää puhua siitä, että pakolaiskiintiötä tulee kasvattaa, Adlercreutz sanoo.
Useat EU-maat ovat jo todenneet, etteivät ne halua vuoden 2015 tapahtumien toistuvan. Tuolloin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa saapui Eurooppaan. Kiintiöjärjestelmä koskee kuitenkin pakolaisia, ei turvapaikanhakijoita. Ryhmien välinen ero on siinä, että pakolaiselle myönnetään oleskelulupa, mutta turvapaikanhakija vasta pyytää sitä.
Lue myös: Itävalta ei ota vastaan turvapaikanhakijoita Afganistanista
