Nato-maiden puolustusministerien kokous Brysselissä. LEHTIKUVA / AFP Kenzo Tribouillard

Kantansa ilmoittaneista Natoa kannattaa kolme neljästä

Kyselytuloksissa on huomioitu nekin, joilla kantaa ei ole. Esimerkiksi kansanäänestyksessä näin ei tietenkään olisi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän aloittaman Ukrainan sodan jälkeen on mitattu suomalaisten muuttunutta näkemystä Suomen Nato-jäsenyydestä. Kyselyjen tulokset on kuitenkin ilmoitettu tavalla, joka ei kerro aivan kaikkea.

Kyselyitä ovat teettäneet ainakin Yle/Taloustutkimus (14.3.2022), Maaseudun Tulevaisuus/Kantar TNS Agri (MT, 21.3.2022) ja EVA/Taloustutkimus, Yhdyskuntatutkimus (22.3.2022).

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Yle/Taloustutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyden kannattajien ja vastustajien prosenttiosuudet olivat 62-16 ja 21 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. MT:n/Kantar TNS Agrin mukaan Nato-jäsenyyden kannattajia on 61 prosenttia, vastustajia 15 prosenttia ja 24 prosenttia ei osaa sanoa. EVAn kyselyssä kannattajia kerrottiin olevan 60 prosenttia ja vastustajia 19 prosenttia. 21 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Monen asiantuntijan mielestä tällainen kyselytulosten ilmoittamisen tapa on väärä, eikä kantaansa ilmoittamattomien Ei osaa sanoa -ryhmää (EOS) tulisi laskea tuloksiin mukaan. EOS-ryhmä ei ”äänestä”.

Jos EOS-ryhmä jätetään tuloksista pois, olisivat kyselyt antaneet suunnilleen seuraavat tulokset niistä vastaajista, jotka ilmoittivat kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen:

Yle 14.3.2022: Kannattajia 79 prosenttia, vastustajia 21 prosenttia.
MT 21.3.2022: Kannattajia 80 prosenttia, vastustajia 20 prosenttia.
EVA 22.3.2022: Kannattajia 76 prosenttia, vastustajia 24 prosenttia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS