Koronavirus tarttuu pisaroiden välityksellä ja ilmassa leijuvina hiukkasina. Virus voi tarttua myös oireettomalta kantajalta, eikä pelkkä hyvä käsi- ja yskimishygienia riitä torjumaan tartuntaa.
– Tutkimuksemme ja muun uuden tiedon mukaan kasvosuojat eli maskit suojaavat sekä maskin käyttäjää että muita ihmisiä koronaviruksen kantajalta, toteavat tutkijat Hanna Ollila ja Liisa Laine Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessa.
– Ehdotamme, että Suomessa otetaan käyttöön maskisuositus erityisesti aktiivisilla epidemia-alueilla asioitaessa ja julkisessa liikenteessä yhdessä hyvän käsihygienian, lähikontaktien välttämisen sekä testauksen ja jäljityksen kanssa.
Ollila on ryhmänjohtaja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa ja tutkija Stanford Universityssä Yhdysvalloissa. Laine on tutkijatohtori Leonard Davis instituutissa University of Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tilasi Summaryx-konsulttiyhtiöltä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen väestön kasvosuojien käytöstä päätöksenteon tueksi. Katsaus julkaistiin 29. toukokuuta.
Selvityksen kiireellisyyden vuoksi kirjallisuuskatsaus koostui satunnaiskokeita (RCT) käyttävistä tutkimuksista, joissa arvioitiin, suojaavatko maskit hengitystieinfektioiden leviämiseltä. Selvityksessä käsiteltyjä tutkimuksia ei kuitenkaan yhdistetty laskennallisesti.
Aineistojen laskennallinen yhdistäminen vie enemmän aikaa kuin katsauksen tekeminen, mutta ilman laskennallista yhdistämistä vaikutuksia voi olla vaikeampi havaita erityisesti pienistä satunnaiskokeista.
– Teimme meta-analyysin täsmälleen samoilla aineistoilla, joihin STM:n julkaisu perustui, ja yhdistimme kyseiset aineistot eli tutkimustulokset tilastollisesti. Tuloksemme on, että kasvosuojukset vähentävät kolmanneksella käyttäjänsä riskiä sairastua hengitystieinfektioon. Suojavaikutus on suuri ja tilastollisesti merkitsevä. Maskeista on eniten hyötyä, kun käyttö yhdistetään turvaväleihin ja käsien pesuun, Ollila ja Laine kirjoittavat.
Laskennallinen yhdistäminen mahdollistaa myös alkuperäistutkimusten mittausvirheiden havaitsemisen ja niiden huomioimisen. Eräs alkuperäistutkimusten ongelmista oli, että jopa puolet verrokeista käytti maskeja, mikä heikensi suojavaikutuksen havaitsemista yksittäisissä artikkeleissa. Koeasetelma ei siis näissä tutkimuksissa ole ollut täysin aukoton.
– Mikäli nämä ongelmalliset tutkimukset rajataan pois, jäljelle jäävissä tutkimuksissa maskien teho on vieläkin isompi, sillä ne puolittivat käyttäjiensä sairastumisriskin. Olemme lähettäneet tutkimuksemme lääketieteen lehteen kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi, Ollila ja Laine kertovat.
Itse tehdyt maskit riittävät
Maskien käyttöön liittyvistä mahdollisista haitoista on esitetty erilaisia huolia, mutta haitat ovat nykykäsityksen mukaan vähäisiä. Satunnaistutkimuksissa maskin käytön ei ole todettu lisäävän infektioriskiä. Lisäksi maskikeskustelussa on esitetty huolta siitä, että muissa turvatoimissa lipsutaan, mutta uusi tutkimus ei kaksikon mukaan tue tätä.
– Suojuksiksi riittävät itse tehdyt kankaiset maskit tai kaupasta ja apteekista saatavat maskit. Maskeja voi valmistaa myös tarvittaessa kotona. Maskien saatavuudella ei siis voida perustella käytön välttämistä.
Ollilan ja Laineen mukaan suositukseen varautuminen olisi syytä aloittaa mahdollisimman pian, erityisesti jos tällä on vaikutusta budjettiriiheen. Epidemiatilanne voi muuttua nopeasti, kun taas suosituksen käyttöönotto vie aikaa.
– Viestinnässä voidaan korostaa, että maskin käyttö on sekä hyödyllistä itselle että huomaavaista muita ihmisiä kohtaan. Lisäksi tulisi nostaa tietoisuutta siitä, että kuka tahansa meistä voi olla oireeton tartuttaja tahtomattaan.
– Viestiä vahvistaisi, jos suosituksen voimassaoloaikana valtio lahjoittaisi epidemia-alueen asukkaille kertakäyttöisiä maskeja.
