Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivinen sanoo Keskisuomalaisessa, että lisätyövoiman tarve on noin 500 henkilöä.
Jos Puolustusvoimat saa hallitukselta haluamansa rekrytointirahat, työllistäisi se 2030-luvulle tultaessa noin 13[nbsp]000 ihmistä.
– Tarpeemme kohdistuvat laajasti eri tehtäviin, joiden ylläpito vaatii lisäpanostuksia. Esimerkkinä voin mainita kyberpuolustuksen, sotilastiedustelun sekä valmiuden ylläpidon tehtävät, Kivinen toteaa lehdelle.
Hänen mukaansa rekrytoinneilla paikattaisiin osittain vajetta, joka syntyi puolustusvoimauudistuksessa vuosina 2012–2015. Tällöin Puolustusvoimista vähennettiin noin 2400 tehtävää ja hieman vajaat 2[nbsp]300 työntekijää lakkauttamalla muun muassa joukko-osastoja.
Kenraalin mukaan suurvaltojen eli Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan suhteiden jännitteet heijastuvat koko Pohjolaan ja maantieteellisen sijaintinsa takia erityisesti Suomeen.
– Jo Georgian sodasta eli vuodesta 2008 Venäjä on kehittänyt systemaattisesti asevoimiaan, jonka operointikyky on parantunut merkittävästi. Konkreettisesti se on näkynyt esimerkiksi Syyriassa sekä tietysti Ukrainan konfliktissa ja Krimin valtauksessa vuonna 2014.
Venäjä on viime vuosina myös lisännyt sotaharjoituksiaan, jotka ovat ulottuneet Suomenkin rajan tuntumaan. Läntisen sotilasliitto Naton aktivoitunut läsnäolo Baltiassa on sekin osaltaan vaikuttanut Itämeren alueen sotilaalliseen tasapainoon.
Kivisen mukaan tähän kehitykseen Suomen Puolustusvoimat on vastannut nostamalla reagointiherkkyyttään ja ennakointikykyään.
– Maamme kokoonsa nähden vahva puolustuskyky lisää vakautta koko Pohjolassa, Kivinen sanoo Keskisuomalaiselle.
