Merkittävä määrä Kiinan asevoimien palveluksessa olevia henkilöitä opiskelee ruotsalaisissa yliopistoissa, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet. Ruotsi ei lehden mukaan selvitä maahan saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden taustoja. Myöskään maassa olevien kiinalaisten opiskelijoiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.
Lehti viittaa Australian Strategic Policy Instituten (ASPI) julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan Kiinan asevoimat on sponsoroinut ainakin 2[nbsp]500 kiinalaisen sotilastutkijan ja -insinöörin ulkomaanopintoja vuodesta 2007. Ulkomailla tapahtuvan opiskelun kolme tärkeintä kohdemaata näyttäisivät olevan Yhdysvallat, Britannia ja Kanada. Ruotsi sijoittuu vertailussa seitsemännelle sijalle.
– Sponsorointi eroaa tavanomaisesta sotilasvaihdosta, jonka tarkoituksena on luoda ymmärrystä, viestintää ja kontakteja eri maiden asevoimien välille. Tässä on sen sijaan kyse siitä, että ulkomailla hankitaan osaamista, jota voidaan hyödyntää sotilaallisiin tarkoituksiin kotimaassa, SvD kiteyttää.
ASPIn raportin laatineen tutkija Alex Josken mukaan lähes kaikilla ulkomaille lähetettävillä kiinalaisilla sotilastutkijoilla on maansa kommunistipuolueen jäsenkirja. Opintojensa jälkeen he palaavat suunnitellusti takaisin Kiinaan.
Raportin englanninkielinen otsikko Picking flowers, making honey viittaa Kiinan asevoimien lehden käyttämään vertauskuvaan kukkien poimimisesta ulkomailla, jotta voidaan tehdä hunajaa Kiinassa.
Määrää ja taustoja ei tiedetä
Vuoden 2005 jälkeen yli 200 kiinalaista on SvD:n mukaan suorittanut tohtorintutkinnon Ruotsin kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa. Tällä hetkellä kiinalaisia tohtorikoulutettavia on noin 150–200, ja alempiasteisia tutkintoja suorittaa noin 450 kiinalaista. Heidän tarkkaa lukumääräänsä ei kuitenkaan tiedetä, sillä Ruotsin laki kieltää korkeakouluja tilastoimasta opiskelijoitaan kansallisuuden mukaan.
Korkeakoulun hallinnossa ei tiedetä, onko opiskelijoiden joukossa Kiinan asevoimien palveluksessa toimivia henkilöitä.
– Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun Ruotsin hallitukselta saamaan tehtävään ei kuulu sellaisten tarkistusten tekeminen, korkeakoulun globaaleista yhteyksistä vastaava vararehtori Stefan Östlund sanoo SvD:lle.
Myöskään Göteborgissa toimivassa Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa ei ole tietoa sen kiinalaisopiskelijoiden mahdollisista kytköksistä Kiinan asevoimiin. Syynä tähän on korkeakoulun mukaan se, että Ruotsin kansallinen korkeakoulujen opintohallinto Ladok ei kontrolloi opiskelijoiden taustoja.
– Ladok-ryhmä ei tee lainkaan tarkistuksia sen suhteen, tulevatko tutkijat Kiinan kansan vapautusarmeijasta tai mistä instituutioista he tulevat, Chalmersin tiedottaja Helena Österling af Wåhlberg toteaa.
Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli Opetushallituksen tilaston mukaan vuonna 2017 yhteensä 1[nbsp]609 kiinalaista tutkinto-opiskelijaa. Enemmän ulkomaisia opiskelijoita Suomessa oli Venäjältä (2[nbsp]560) ja Vietnamista (2[nbsp]447).
