Vuodenvaihteen jälkeen riitaisana jatkuneella työmarkkinakierroksella on kiistelty palkankorotusten ohella erityisesti kilpailukykysopimukseen kuuluneiden lisätyötuntien jatkosta.
Työnantajapuolen mukaan työllisyyttä ja talouskehitystä vauhdittanut muutos sovittiin pysyväksi. Palkansaajien näkemystä kuvastaa muun muassa Paperiliiton kannanotto, jossa ”talkootyöajan” todettiin olevan liittoon kuuluvien osalta ohi.
– Kilpailukykysopimus sovittiin väliaikaisesti tämän maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Sillä, miten työajanlisäys on työehtosopimukseen kirjattu, ei ole merkitystä, koska sopimus on katkolla, puheenjohtaja Petri Vanhala totesi lakkoilmoituksen jättämisen yhteydessä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan työaikalisäys on ollut viime vuosina keskeinen osa yritysten toimintaympäristöä.
– Vertailua voi lähteä hakemaan siitä, että mitä sovittiin esimerkiksi julkisen sektorin lomarahoista. Ne olivat osa tätä monimutkaista sopimuskokonaisuutta. Tuolloin sovittiin kolmen vuoden ratkaisuista, ja se oli hyvin selkeästi kirjattu, Penna Urrila sanoo Verkkouutisille.
– Työaika-asiassa ei ollut mitään vastaavaa kirjausta määräaikaisuudesta. Se oli osa pakettia, jolla tavoiteltiin pysyvää kustannuskilpailukyvyn paranemista. Lähtökohta on, että kiky-tunnit ovat pysyviä, ja sellaisina niitä tulisi tässä käsitellä, Urrila jatkaa.
Hän huomauttaa, että Suomessa täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden viikoittainen työaika on Euroopan lyhimpiä. Myös kustannustaso on korkea.
– Yhtälö oli mennyt väärään suuntaan 2000-luvun alussa, ja sitä pyrittiin korjaamaan kikyllä, Penna Urrila sanoo.
Työmarkkinakierrosta käydään epävarmassa maailmantalouden tilanteessa. Vaikka romahdusta ei ole näillä näkymin tiedossa, on kysyntä heikentynyt Suomen päämarkkina-alueilla. Ruotsin ja Saksan talousluvut ovat olleet heikkoja jo pidemmän aikaa.
– Suomessa on pärjätty yllättävänkin hyvin, mutta uusimmat tiedot viennistä ja teollisuuden tilauksista kertovat, että veto on hyytymässä eikä työllisyys ole parantunut mitenkään oleellisesti viimeisen puolen vuoden aikana, Urrila toteaa.
