Avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja toteaa uutuuskirjan Stephen Hawking: Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin (WSOY) esipuheessaan Stephen Hawkingin (1942-2018) oivaltaneen, että tutkimalla hyvin suurta ja hyvin pientä voisi saada ratkaisun fysiikan suureen kriisiin.
Hyvin suuri ja hyvin pieni ovat Valtaojan mukaan ilmiöt kaukana meidän ihmisten arjesta: maailmankaikkeuden synty ja mustat aukot.
– Musta aukko on hyvin suuri tähti, joka on luhistunut äärettömän pieneksi, pohjattomaksi aika-avaruuden kuiluksi – ainakin suhteellisuusteorian kuvauksen mukaan. Kvanttifysiikka on tietysti eri mieltä, ja siksi emme edelleenkään tiedä mitä tapahtuu, jos hyppäämme mustaan aukkoon, Esko Valtaoja kirjoittaa.
– Mutta Hawkingin säteily on ensimmäinen löydetty ilmiö, jossa kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria edes hipaisevat toisiaan. Vuonna 1974 parisuhdeterapeutti Stephen onnistui saamaan mököttävän pariskunnan vaihtamaan muutaman lauseen keskenään. Siihen ei ollut pystynyt edes itse Albert Einstein.
Stephen Hawking esitti Esko Valtaojan mukaan tutkijoille kysymyksiä, ei vastauksia.
– Hän oli kyllin realisti ollakseen sortumatta Einsteinin tielle ja hukkaamatta koko nerouttaan Kaiken Teorian etsimiseen. Sen sijaan hän löysi yhä uusia tapoja esittää kysymyksiä, keskustelunavauksia, jotka haastoivat niin kvanttifysiikan kuin suhteellisuusteoriankin pohtimaan omien näkökantojensa perusteita ja järkevyyttä.
Valtaoja kertoo häneltä usein kysyttävän, miksei Hawking saanut Nobelin palkintoa.
– Koska olemme vasta hänen avaamiensa polkujen alussa, emmekä vielä tiedä, mitkä niistä johtavat upottavalle suolle ja mitkä ylös kohti suurta päämäärää, suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan yhdistävää Kaiken Teoriaa ja sen loputtomia, ennalta aavistamattomia käytännön sovelluksia.
Homo Sapiens on professorin mukaan sosiaalinen pienlaumaeläin, jolla on evoluution sisään rakentama tarve seurata johtajia. Mutta ilman kysymyksiä ei ole vastauksia, ja ilman vastauksia ei ole muutosta ja edistystä.
– Vuosituhannesta toiseen Suuret Kysymykset olivat filosofien, kirjailijoiden, teologien ja muiden pohdiskelijoiden yksityisomaisuutta. Antiikin suuren yleisneron Aristoteleen teokset osoittavat tuskallisen selvästi, kuinka mahdotonta oli edes yrittää vastata todellisuutta koskeviin kysymyksiin vailla luonnontieteiden tuomaa tietoa maailmasta. Sangen vajavainen oli ennen Kopernikusta ja Darwinia myös ymmärryksemme ihmisen todellisesta olemuksesta ja paikasta maailmankaikkeudessa. Sata vuotta sitten moderni fysiikka osoitti meille, että arkijärki ei yllä pitkällekään, että aistimme koskettavat vain kovin vajavaisesti todellisuutta ja että sellaiset itsestään selvyydet, jotka torpan mummokin tietää, eivät todennäköisesti olekaan totta.
– Maailmankaikkeus, mustat aukot, Jumala, aikamatkustus, tekoäly, ihmiskunta – vain kysymällä suuria kysymyksiä, vastausta vaille jääviäkin, vain tiedon ja tieteen avulla me voimme tavoitella yhä parempaa tulevaisuutta. Muistakaa siis suunnata katseenne ylös tähtiin eikä alas jalkoihinne, kannustaa meitä mies, joka ei ilman apua pystynyt kääntämään päätään kohti kumpaakaan, Valtaoja toteaa Hawkingista.
LUE MYÖS:
Esko Valtaoja: On vain nämä kaksi teoriaa maailmasta
