Kokoomus haluaa kitkeä vihapuhetta

Kokoomuksen mielestä Suomessa ei saa olla tilaa nettikiusaamiselle tai vihapuheelle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Vihapuheen, rasismin, nettikiusaamisen ja väkivaltaan yllyttämisen lisääntyminen niin nettikeskusteluissa kuin julkisilla paikoillakin on ilmiö, joka repii yhteiskuntaamme ja lisää turvattomuuden tunnetta, kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi tiistaina Kuopiossa.

Hänen mukaansa se on ongelma, joka koskettaa isoa määrää ihmisiä eri puolilla yhteiskuntaa.

– Vihapuhe heikentää yhteiskunnan perusarvoa: luottamusta. Sananvapauteen liittyy aina vastuu omista puheista ja kirjoituksista. Kaikkien on kunnioitettava toisten ihmisarvoa, kunniaa, yksityiselämää ja koskemattomuutta, hän korostaa.

Orpo huomauttaa, että vihapuhe, väkivallalla uhkaaminen, rasismi ja kiusaaminen eivät kuulu sananvapauden piiriin.

– Pahimmillaan vihapuhe toimii sananvapauden esteenä, sillä vihapuheella usein pyritään hiljentämään vastakkaisia mielipiteitä.

Kokoomuksen ministerit käynnistävät nyt uusia toimia vihapuheen ja kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, oikeusministeri Antti Häkkänen ja sisäministeri Kai Mykkänen asettavat asiantuntijaryhmän käymään läpi muun muassa rikosoikeudellista sääntelyä, poliisin ja viranomaisten toimintamahdollisuuksia, palveluntarjoajien vastuuta julkaisemistaan sisällöistä sekä vihapuheen ja kiusaamisen ehkäisyn keinoja.

Suuntaviivoja vihapuheen torjuntaan

Kokoomusministerit ovat myös listanneet suuntaviivoja, millä tavoin vihapuhetta ja nettikiusaamista voitaisiin torjua.

1. Valeprofiilien kautta tapahtuva toiminta on korostunut ongelma. Selvitetään, minkälaisia toimia verkkopalvelun ylläpitäjältä voidaan edellyttää valeprofiilien vähentämiseksi ja poistamiseksi.

2. Arvioidaan, tulisiko turvallisuusviranomaisille antaa nykyistä laajempia oikeuksia saada tietoa anonyymien välineiden (esim. prepaid-liittymien) kautta tapahtuvien vihapuhetekojen selvittämiseen.

3. Printtimedian internetsivuilla julkaistut tekstit sekä paperilehden painetut kommentit ovat päätoimitettuja. Arvioidaan, tulisiko tätä vastuuta laajentaa verkkomedioiden sähköisien alustojen sisältöjen moderointiin.

4. Saksassa on käytössä malli, jossa velvoitetaan verkkopalvelun ylläpitäjä poistamaan vihapuheeksi luokitellut kirjoitukset palvelustaan sanktion uhalla. Arvioidaan mallin käyttökelpoisuus Suomessa.

5. Kuvien käyttö väärään tarkoitukseen on liian helppoa. Luvatta otettujen kuvien poistaminen internetistä tulisi myös olla nykyistä yksinkertaisempaa ja nopeampaa.

6. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää opettaa, mikä on sähköisessä maailmassa hyväksyttävää, toista ihmistä kunnioittavaa käytöstä. Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten tietoisuutta olemassa olevista kiusaamista ehkäisevistä toimintamalleista. Lisätään tiedonvaihtoa viranomaisten välillä myös nettikiusaamisesta.

7. Tuetaan Someturva-mallia, jossa mobiilisovelluksen kautta voidaan vaivattomasti ja nopeasti raportoida someloukkauksista, tarjota luottamuksellisia, konkreettisia lainsäädäntöön perustuvia ratkaisuehdotuksia ja – mikäli tapaus ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä – tarjota uhrille mahdollisuus keskustella tapauksesta Someturva-chatissa sekä laittaa tapaus seurantaan.

8. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada riittävän monipuolinen lukutaito ja kriittisen ajattelun työkalut tunnistaa valeuutisia ja arvioida eri lähteitä. Kansallinen lukutaitofoorumi valmistelee ehdotuksia lasten lukutaidon ja –innon tukemiseksi. Käynnistetään foorumin esittämät toimet ja valtakunnallinen kampanja lukutaidon ja -innon vahvistamiseksi.

9. Jokaisella suomalaisella tulee olla monipuolinen ja kriittinen medialukutaito, myös verkossa. Tämän tavoitteen edistämiseksi käynnistetään Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisille, johon kohdennetaan seitsemän miljoonan euron rahoitus vuonna 2018. Ohjelmalla pyritään digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseen.

10. Lisätään koulutuksen kansainvälistymistä korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelmilla, peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen kansainvälisyysjaksoilla sekä varhaisella kieltenopetuksella. Tavoitteena tulee olla jokaisen korkeakouluopiskelijan osallistuminen opiskelijavaihtoon.

11. Kaiken valtion rahoittamassa toiminnassa tulee sitoutua vihapuheen ja rasismin vastustamiseen sekä monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Sitoutetaan kansalaisyhteiskunta kuten urheiluseurat ja nuorisojärjestöt laajasti vihapuheen ja rasismin vastaiseen työhön.

12. Erityisesti lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tulee olla riittävä osaaminen kohdata ja puuttua vihapuheeseen ja rasismiin. Lisätään opettajien täydennyskoulutusta.

13. Vahvistetaan yleisten kirjastojen toimintaa aktiivisen kansalaisuuden, monikulttuurisuuden ja demokratian edistäjänä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)