Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin. LEHTIKUVA/ANNI REENPÄÄ

Kolmanneksella opiskelijoista ahdistus- ja masennusoireita

Tutkijat ovat huolissaan korkeakouluopiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Kelan yhteistyönä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin. Naisista 40 prosenttia kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista.

Opiskelevilla naisilla sekä todettu masennus että todettu ahdistuneisuushäiriö olivat yleisempiä kuin miehillä. Naisten riski sairastua syömishäiriöön oli kolminkertainen miehiin verrattuna.

– Pitkäkestoisessa ja merkittävässä ahdistuksen ja masennuksen kokemisessa tulee arvioida hoidon tarve. Oireiden taustalla voi olla hoitoa edellyttäviä mielenterveysongelmia. Samaan aikaan pitää vaikuttaa oireita aiheuttavien ongelmien syihin, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa.

Hänen mukaansa opetushenkilöstön kontaktit opiskelijoihin ovat tarpeellisia.

– Kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista, Suvisaari sanoo.

Keväällä 2021 koronaepidemian ja kansallisten rajoitustoimien aikana mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat vähäisiä. Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.

– Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä. Varsinkin nuorilla korkeakouluopiskelijoilla opiskeluryhmän tuen puute vaikeuttaa opiskelemista. On tärkeää, että opiskelijat saavat tukea korkeakouluista ja pääsevät mukaan opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteisöjen toimintaan. Yhtä tärkeää on pitää kiinni terveellisistä elintavoista , toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.

Tulosten mukaan jo vähäinenkin liikunnan harrastaminen voi auttaa toipumisessa. On hyvä, että lähes puolet korkeakouluopiskelijoista liikkui koronaepidemian aikana terveysliikuntasuosituksen mukaisesti.

Liikkuvista opiskelijoista ahdistuksen ja masennuksen oireita koki joka kolmas. Puolet niistä opiskelijoista, jotka eivät liikkuneet säännöllisesti, kertoi samoista oireista.

Päiväaikaisesta väsymyksestä kertoi joka neljäs opiskelija. Heistä kaksi kolmesta koki ahdistuksen ja masennuksen oireita. Joka kymmenes opiskelija kertoi, että unet jäävät liian lyhyiksi netin käytön vuoksi.

Tutkimukseen kutsuttiin noin 12[nbsp]000 satunnaisesti valittua 18–34-vuotiasta perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Kyselyyn vastasi 6[nbsp]258 opiskelijaa. Vastausaktiivisuus oli 53 prosenttia. Kyselyn aihealueita olivat opiskelijoiden terveys, elintavat, koettu hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, opiskelukyky sekä terveyspalvelujen tarve ja käyttö. Verkkokysely toteutettiin helmi–maaliskuussa 2021 koronaepidemian kolmannen aallon aikana. Tutkimus uusitaan neljän vuoden välein.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS