Kenraali Jarmo Lindbergin mukaan isäntämaan tuen ja siihen liittyvien sopimusten tarkoituksena on nopeuttaa ja tehostaa avun vastaanottoa eri tilanteissa. Isäntämaatuen toimeenpanosta ja sen laajuudesta päättää valtiojohto, kuitenkin aina tapauskohtaisesti.
– Solmimamme isäntämaasopimus on luonteeltaan niin kutsuttu sateenvarjoasiakirja, joka standardisoi isäntämaatukeen liittyviä hallinnollisia järjestelyjä vähentäen tarvetta erillisille yhteistyöpöytäkirjoille ja teknisille sopimuksille, puolustusvoimain komentaja Lindberg selvitti 225. maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa.
Suomi allekirjoitti naton kanssa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan vuonna 2014. Sitä edelsi tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan linjaus, poikkihallinnollinen yhteistyö ja oikeudellinen arviointi sekä eduskunnan perusteellinen informointiprosessi
– Isäntämaatuki on sovellettavissa normaaliolojen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön. Arjessa ja harjoitusyhteistyössä tapahtuva isäntämaan tukijärjestelyiden käyttö luo luonnollisesti valmiuksia myös poikkeusolojen tukeen, Jarmo Lindberg totesi.
Avun vastaanottamiselle luodaan hänen mukaansa pohjaa myös omien joukkojen harjoittelulla kansainvälisessä ympäristössä.
– Yhteistoimintakyky on rakennettava valmiiksi, jotta se toimii tosipaikan tullen. Viimesyksyisessä Ruotsin johtamassa Aurora-17-harjoituksessa avun antaminen ja vastaanottaminen oli yhtenä Suomen ja Ruotsin joukkojen harjoittelun pääkohteena.
