Tekoäly on nyt iso juttu kaikkialla, ja terveydenhuollossa sen vaikutukset tulevat olemaan suurimmat, sanoo maailman johtavan tekoälyä tieteellisiin innovaatioihin kehittävän ja soveltavan yrityksen perustaja.
– Pystymme käyttämään teknologiaa ihmisälyn lisäämiseksi. Pystymme simuloimaan kaiken tiedon ja tekemään todella fiksusta tutkijasta vielä fiksumman, kertoi BenevolentAI:n perustaja ja puheenjohtaja Ken Mulvany Slush-startup-tapahtumassa perjantaina.
Mulvanyn mukaan seuraavan viiden vuoden aikana terveydenhuollossa nähdään enemmän muutoksia kuin viimeisen 50 vuoden aikana on nähty. Muutos on seurausta teknologiasta ja suuri osa siitä on tekoälykäyttöistä.
– Tieto on maailman uusi luonnonvara. Sillä on kyky muuttaa kaikkia aloja, erityisesti terveydenhuoltoalaa. Mutta siihen liittyy suuri haaste. Tietoa on valtavasti ja se sopii huonosti yhteen ihmisen kyvyn kanssa käsitellä tietoa ja ymmärtää, mitä se kaikki tarkoittaa, Mulvany sanoi.
Koneaivot pystyvät lukemaan kaiken tutkimuksen
Tieteellistä tutkimusta julkaistaan valtavasti. Mulvanyn mukaan joka ilta julkaistaan 10[nbsp]000 biotieteen tutkimusta eli uusi tutkimuspaperi ilmestyy 30 sekunnin välein. Keskiverto tutkija kykenee lukemaan 2[nbsp]000-4[nbsp]000 tutkimusta vuodessa.
– Se tarkoittaa sitä, että potilaat eivät saa diagnooseja, hoitoa ja lääkkeitä, joita he tarvitsevat. Tieteellistä tutkimusta pidätellään.
Tästä Ken Mulvanyn vuonna 2013 perustama BenevolentAI ammentaa.
– Entäpä jos tutkija pystyisi lukemaan kaikki nuo julkaistut tutkimukset ja mitä on julkaistu sitä ennen. Millaisella vauhdilla uusia keksintöjä pystyttäisikään tekemään ja minkälainen vaikutus sillä olisi yhteiskuntaan ja lääketieteen tutkimukseen. Koneaivojen avulla se on mahdollista, Mulvany sanoi.
Nykyisin on 13[nbsp]847 sairautta, joista 5[nbsp]000 pystytään hoitamaan. Niistä 2[nbsp]300:een löytyy lääkkeitä. Hinnan maksavat potilaat maksavat, kun sairautta ei pystytä hoitamaan.
Kone teki viidessä tunnissa hypoteeseja taudin hoitamiseksi
Mulvany korostaa, että yrityksen tarkoituksena ei ole korvata ihmisaivoja, vaan lisätä ihmisälyä.
Vuoden 2016 vuoden alussa alettiin etsiä hoitoa ALS-tautiin. Se on neurologinen sairaus, jossa lihasten toimintaa ohjaavat liikehermosolut alkavat rappeutua. ALS-taudissa elinajanodote on 3-6 kuukautta diagnoosin jälkeen. Kyseessä on hyvin monimutkainen sairaus, eivätkä tutkijat ole saaneet selville, mistä taudissa todella on kysymys.
– Koneaivot ehdottivat viidessä tunnissa viittä eri hypoteesia sairauden hoitamiseksi. Vuoden aikana ehdotetut hypoteesit testattiin Isossa-Britanniassa ja viime toukokuussa kerrottiin, että kone löysi keinon, jolla uusien hermosolujen kuoleminen voidaan estää, Mulvany kertoi.
Vastaavanlaisia hetkiä, että kone on löytänyt hoitokeinon, yrityksellä on ollut yksitoista 18 kuukauden aikana.
– Tekoäly voittaa yksittäisten aivojen rajoitteet ja moninkertaistaa päänsisäiset voimat.
BenevolentAI:n tietovaranto sisältää 90 miljoonaa patenttia, joista valtaosa on peräisin julkista lähteistä. Tietokanta sisältää 1,4 miljardia erilaista tietuetta.
– Noin 80 prosenttia koneen tekemistä hypoteeseista on oikeita, kun lääketeollisuudessa luku on kuusi prosenttia, Mulvany sanoi.
Koneella etsitään erityisesti sellaisia, monimutkaisia sairauksia, joihin ei ole hoitoa, kuten ALS-tauti. Järjestelmällä täytyy olla riittävästi informaatiota. Järjestelmä käyttää keskimäärin 300[nbsp]000-400[nbsp]000 tietuetta määrittääkseen hypoteesin.
– Jotta hypoteesin paikkansapitävyys voidaan tarkistaa, koneen täytyy kertoa, miten se päätyi kyseiseen hypoteesiin. Se käyttää toissijaisia tietoja todistaakseen hypoteesinsa tutkijalle. Tutkija käy läpi selostuksen, ja kone oppii omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan, Mulvany kertoi.
Mulvany kertoo, että he aloittivat järjestelmän toiminnan syöttämällä koneelle 120[nbsp]000 todistettua tietoa.
Tekoäly tekee lääkäristä kaikkien alojen asiantuntijan
Hän kertoo, että yritys on nyt valmis tarjoamaan tietoa kuluttajille.
– Lääkärin ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Tekoäly tuo ymmärryksen sitä, mitä tieto tarkoittaa.
BenevolentAI-yritys on keskittynyt tieteellisiin innovaatioihin.
– Yritämme saada kaiken, mikä on uutta. Lääketeollisuuden alalla on hyvin syvällistä osaamista, muttei kovin laaja-alaista. Neurotieteilijä ymmärtää neurotieteitä syvällisesti, muttei kovin laajasti. Sama immunologian alalla. Biologian ja lääkekehityksen perusperiaatteiden jälkeen nämä kaksi eivät koskaan kohtaa.
Yrityksessään Mulvany halusi yhdistää nämä kaksi, jotta kaikki voisivat mennä yhtä syvälle tai laajalle kuin tarvitsee ymmärtääkseen tietyn sairauden.
Lisäksi yritys haluaa yleistää hypoteesien tekemisen.
– Valitettavasti olemme hyviä, mutta emme erittäin hyviä tekemään hypoteesejä. Ei tarvitse kuin katsoa ihmisten sairauksia ymmärtääkseen, että jos olisimme todella hyviä siinä, sairaudet olisi jo parannettu, Mulvany toteaa.