Koronakriisi testasi yritysten, niiden työntekijöiden ja asiakkaiden kykyä sopeutua uudenlaiseen ja yllättävään tilanteeseen. Kriisin keskellä syntyi monia uusia käytäntöjä ja toimintamalleja.
– Epävarmassa tulevaisuudessa on tärkeää, että emme palaa syksyn tullen vanhaan arkeen ja entisiin käytäntöihin vaan jatkamme ja kehitämme edelleen uusia, hyväksi havaittuja käytäntöjä, toteaa Palvelualan työnantajat Paltan toimialapäällikkö Anu Sajavaara blogissaan.
Koronakriisi pakotti monet yritykset uudistamaan vakiintuneita liiketoimintamallejaan tavoittaakseen kotiin linnoittautuneet asiakkaat. Kivijalkakaupat menettivät asiakkaansa, ravintoloiden ovet menivät kiinni, lentokentät ja hotellit tyhjenivät.
– Ne, jotka kykenivät, hyödynsivät digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Viihde- ja virkistyspalvelut siirsivät osan toiminnoistaan verkkoon, Sajavaara sanoo.
Hänen mielestään opetus siirtyi lähiopetuksesta yllättävän nopeasti ja ammattimaisesti nettiopetukseen.
– Ravintoloiden nettisivut heräsivät eloon ja päivän take away -lounaat löytyivätkin pitkään uinuneelta Facebook-sivustolta. Osa ravintoloista pystyi pyörittämään toimintaansa myymällä ruokaa ulos tai kaupoille ulosmyytäväksi. Syntyi uudenlaisia ja yllättäviä kumppanuuksia.
Sajavaaran mukaan huonoimmassa asemassa olivat ne yritykset, jotka eivät kyenneet hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia joko siksi, ettei niillä ollut osaamista tai siksi, etteivät ne ole toistaiseksi nähneet tarpeelliseksi digitaalisten palvelujen kehittämistä.
– Palvelualoilla oli ennen koronakriisiä vielä paljon diginukkujia. Kriisi pakotti monet ottamaan jättimäisen digiloikan.
Sajavaara korostaa, että poikkeukselliset olot synnyttivät uutta liiketoimintaa ja uusia digitaalisia palveluita ja työtehtäviä. Kriisi ruuhkautti tiettyjä palveluja ja toimintoja.
– Esimerkiksi nettikaupan toimintaa hidasti alussa se, ettei kauppoihin saatu aluksi riittävästi työvoimaa keräämään tuotteita. Kotiinkuljetuksia vaikeutti auto- ja työvoimapula. Tietyt toiminnot ruuhkautuivat yrityksissä, kun taas toiset toiminnot pysähtyivät kuin seinään. Monissa yrityksissä ja työntekijöitä siirrettiin joustavasti uusiin tehtäviin nopealla perehdytyksellä.
Jatkuva oppiminen
Sajavaaran mukaan kriisitilanne osoitti myös monen organisaation haavoittuvuuden ja nosti esiin osaamiskapeikkoja.
– Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkitys onkin noussut entistä tärkeämpään asemaan. Kyvystä oppia uutta ja päivittää omaa osaamistaan on tullut tulevaisuuden työelämän keskeisin taito.
– Koronakeväänä asiantuntijatyössä etätyön esteet poistuivat ryminällä. Monia sellaisia tehtäviä, joiden ajateltiin vaativan fyysistä läsnäoloa, pystyttiinkin hoitamaan etäyhteyksin. Puhelin- ja nettipalveluita kehitettiin isoin harppauksin. Sujuvin siirtymä etätyöhön oli yrityksissä, joissa tekniset työkalut olivat jo käytössä ennen kriisin alkamista.
Sajavaaran mielestä alkukankeuden jälkeen kokoukset, neuvottelut, sisäiset palaverit ja asiakaskohtaamiset onnistuttiin järjestämään tehokkaasti – jopa tehokkaammin kuin aikaisemmin.
– Vaikka moni kaipasikin työpaikan sosiaalisia suhteita, yllättävän moni myös totesi, että sujuuhan se työ näinkin.
Kesälomien jälkeen useilla työpaikoilla palataan työpaikoille asteittain tai osittain.
Monet yritykset ovat ohjeistaneet, että fyysisen etäisyyden varmistamiseksi työpaikalle tulee pienempi joukko kuin tavallisesti ja siellä työskennellään ryhmissä eri aikaan noudattaen tiukasti turvallisuusohjeita. Osa viime kevään etätyö- ja kokouskäytännöistä jää pysyviksi.
– Työ on monimuotoistunut ja ajasta ja paikasta riippumattomuus on lisääntynyt entisestään. Monia uusia ja tervetulleita tapoja kohdata työn ja vapaa-ajan arjessa on syntynyt. Näitä uusia käytäntöjä on syytä kerätä ja jakaa osaamista ja ideoita eteenpäin.
