Työterveyspalveluita järjestävien yhtiöiden mukaan poikkeuksellinen kevät on näkynyt sairauspoissaolojen määrässä.
Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttisen mukaan sairauspoissaolojen määrä vaihtelee toimialoittain. Seuranta-aika on silti vielä lyhyt vahvojen johtopäätösten tekemiseen.
– Niillä toimialoilla, joissa on paljon etätyötä, ovat sairauspoissaolot vähentyneet. Sen sijaan kasvua on töissä, joissa ollaan fyysisesti asiakasrajapinnassa, Vänttinen sanoo Verkkouutisille.
Nykyinen tilanne eroaa selvästi influenssakaudesta, jolloin maailma oli vielä auki.
– Nyt on muun muassa vähemmän tapaturmia. Mielenterveysongelmat sen sijaan ovat selvästi lisääntyneet, mutta ne eivät vielä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, Vänttinen toteaa.
Hän huomauttaa, että asiakasrajapinnassa ihmisiä tapaaville työntekijöille kirjoitetaan nykyään selvästi pidempiä sairauslomia flunssan vuoksi kuin normaalisti. Työntekijät kiinnittävät erityistä huomiota omaan turvallisuuteensa, mikä heijastuu sairauspoissaolotilastoihin.
Etätöissä olevien sairastelut eivät välttämättä näy tilastoissa. Osa tekee töitä puolikuntoisina ja jättää sairastelut ilmoittamatta. Poissaolokynnys on mahdollisesti aiempaa korkeampi. Rajoitustoimien vuoksi tapaturmat ja rasitusvammat ovat lääkärikeskusten mukaan vähentyneet.
– Erityinen huoli on siitä, että ihmiset ottavat liian myöhään yhteyttä terveydenhuoltoon. Tämä viivästyttää hoidon aloitusta ja toipumista, Timo Vänttinen sanoo.
Rajoitukset tehosivat myös muihin infektioihin
Ylilääkärin mukaan ihmiset ottavat epidemian aikana huomattavasti matalammalla kynnyksellä yhteyttä työterveyshuoltoon hengitystieinfektio-oireiden vuoksi. Tämän vuoksi hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä on vaikea arvioida kokonaisuutena.
– Todellakin olettaisi, että rajoitukset vähentäisivät hengitystieinfektioita, mutta yhteyttä otetaan nyt matalalla kynnyksellä oireista, joista aikaisemmin ei otettu yhteyttä. Koronatesteistä noin neljä prosenttia on positiivisia, joten niin sanotut väärät negatiivisetkin huomioiden liikkeellä on muita taudinaiheuttajia, Vänttinen sanoo.
Pihlajalinnan johtava työterveyslääkäri Mervi Viljamaa toteaa muutoksen näkyneen parin viikon viiveellä.
– Koronaan liittyvät kokoontumisrajoitukset tuntuvat vaikuttaneen oleellisesti kaikkien infektioiden leviämiseen Suomessa. Tämä vaikutus alkoi näkyä parin viikon kuluessa rajoittamistoimien aloittamisesta, Viljamaa sanoo.
– Infektioista johtuvat sairauspoissaolot vähenivät esimerkiksi työterveyshuollossa alle puoleen normaalista. Vaikutus oli sinänsä täysin odotettavissa.
Mehiläisen johtavan työterveyslääkäri Annika Jallin mukaan tartuntataudeista johtuvia sairauspoissaoloja on kirjoitettu alkuvuonna hieman vähemmän kuin viime vuonna.
– Hengityselinsairauksien vuoksi kirjoitettiin tammi–helmikuussa edellisvuotta hiukan vähemmän sairauspoissaolopäiviä, maaliskuulla normaalia enemmän ja huhtikuussa huomattavan vähän. Viime vuonna influenssakausi oli vähän tätä vuotta aiemmin, mikä selittää osaltaan tammi-helmikuun matalampaa tasoa.
Maaliskuun nousun taustalla ovat influenssan ja koronaviruksen ohella myös suositukset olla poissa töistä kaikissa lievissäkin hengitystieinfektio-oireissa.
– Rajoitustoimien ja kevään etenemisen myötä näiden määrä on laskenut. Huhtikuussa lisäksi etätyön ja joillakin aloilla myös työn vähentyminen on vähentänyt sairauspoissaolon tarvetta, Jalli sanoo.
