Suomen politiikkaan vaikuttamista käsittelevän ensimmäisen ohjekirjeen otsikko on KGB:n Suomen residentuuran toiminnasta, elokuu 1982.
Toisen otsikko on Huomioita aktiivisista toimista Suomessa.
Seuraavat käännökset ovat epävirallisia eivätkä välttämättä sanatarkkoja. Eräät kohdat tekstissä ovat olleet epäselviä.
Eräitä niissä esiintyviä termejä:
* ”Instanssi” tarkoittaa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroota.
* PGU oli KGB:n ulkomaantiedustelu.
* Residentuura on tiedusteluasema.
* Vuoden 1948 sopimus oli YYA-sopimus.
* ”Aktiiviset toimet” olivat KGB:n termi kampanjoinnille. Wikipedian määrittelyn mukaan kyse oli Neuvostoliiton turvallisuuselinten ”poliittisen sodankäynnin muodosta”.
* Tšeka oli KGB:n historiallinen edeltäjä 1917-1922.
* Juri Andropov (1914-84) oli KGB:n johtaja 1967-82 ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri 1982-84.
* ”Kompromettointi” tarkoittaa saattamista huonoon valoon.
* ”Agenttien” sijaan KGB puhuu tässä esimerkiksi ”operatiivisista resursseista”.
KGB:n Suomen residentuuran toiminnasta, elokuu 1982.
Kekkosen poistuminen poliittiselta näyttämöltä ja sitä seuranneet etuajassa pidetyt presidentinvaalit, joiden voittajaksi selviytyi sosiaalidemokraatti Koivisto, ovat muuttaneet poliittisia voimasuhteita, tuoneet uusia kehityssuuntauksia Suomen olosuhteisiin ja [epäselvä kohta] sisäpolitiikan johtoon.
Huolimatta presidentti Koiviston julkisista sisäpoliittisista kannanotoista, joiden mukaan hän jatkaa maan perinteistä ulkopoliittista Paasikiven-Kekkosen linjaa vankkumatta, uuden presidentin riittämätön ulkopoliittinen kokemus, hänelle luonteenomainen passiivisuus ja taipumus sysätä vaikeat kysymykset muille, ei ole johtanut vain oikeistolaisten virkamiesten dominoiman ulkoministeriön roolin vahvistumiseen käytännön ulkopoliittisen linjan muotoilussa. Se on myös johtanut pääministerin ja koko hallituksen lisääntyvään vaikutusvaltaan maan ulkopolitiikassa, mikä saattaa johtaa Neuvostoliiton kannalta epätoivottaviin seurauksiin, jos oikeistolainen Kokoomuspuolue liittyisi hallitukseen.
Instanssin 3.1.1980, 24.6.1981 ja 18.12.1981 päivättyjen päätösten ja PGU KGB:n Neuvostoliiton kansallisten intressien vahvistamista ja vaikutuksen lisäämistä Suomessa sekä ystävällismielisten voimien aseman vahvistamista maassa koskevien määräysten mukaisesti residentuura hahmottelee seuraavaa:
1) – Jatketaan luottamuksellisten suhteiden tukemista ja kehittämistä Suomen presidentin Koiviston kanssa, jotta Neuvostoliitto voi vaikuttaa häneen edullisesti ja vahvistaa hänen asemaansa Paasikiven–Kekkosen linjan horjumattomana jatkajana. Linjan keskeinen sisältö tukee hyviä naapurisuhteita Suomen ja Neuvostoliiton välillä, jotka perustuvat vuoden 1948 sopimukseen. Jatketaan myös aktiivista kansainvälistä politiikkaa, joka tukee rauhaa, kansainvälistä turvallisuutta ja liennytystä, ja ryhdytään toimiin, jotta voidaan varmistaa niiden jatkuminen vuoden 1948 sopimuksen muuttumattomassa muodossa, kun vuodeksi 1983 suunniteltu Suomen presidentin vierailu Neuvostoliittoon toteutuu.
2) – Presidentin, poliittisen puoluejohdon ja liike-elämän toimijoiden läheisyydessä olevien residentuuran operatiivisten mahdollisuuksien kautta vaikutetaan meille edullisesti Koivistoon ja hänen asemaansa konkreettisissa, Neuvostoliittoa koskevissa ulko- ja sisäpoliittisissa kysymyksissä ja estetään lännen vaikutusta Suomeen.
3) – Tuetaan Koivistoa johdonmukaisesti hänen Neuvostoliiton intressejä ja ulkopoliittista linjaa koskevissa toimissaan osoittamalla hänelle poliittista ja moraalista tukea ja vahvistamalla hänen kiinnostustaan kyseiseen tukeen tavoitteena luoda suotuisammat edellytykset hänen uudelleenvalitsemisekseen toiselle presidenttikaudelle.
4) – Jatketaan näkyvän keskustalaisen, Suomen Pankin pääjohtaja Karjalaisen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohtajan, pääministeri Sorsan poliittista ja moraalista tukemista toimijoina, joilla on huomattava vaikutus Neuvostoliiton ja Suomen välisiin suhteisiin, ja Koiviston mahdollisina vastaehdokkaina seuraavissa presidentinvaaleissa, mutta estetään kuitenkin, ettei Karjalainen tule liian itsevarmaksi ja itsenäiseksi meidän suhteemme.
5) – Pyritään säilyttämään hallituksessa edelleen vasemmistolaiskoalitio, johon myös kommunistit osallistuvat, jos se vain sopii ystäviemme intresseihin. Jos hallitus muodostetaan jollakin muulla kokoonpanolla, yritetään säilyttää meille ystävälliset voimat siellä enemmistössä ja liittää sen kokoonpanoon residentuuran operatiivisia yhteyksiä ja henkilöitä, jotka voivat käyttää poliittista luottamustaan meidän hyväksemme.
6) – Jatketaan työtä, jonka tavoitteena on aiheuttaa hajaannusta porvarien leirissä, lisätä keskustapuolueiden ja Kokoomuksen välistä erimielisyyttä ulkopoliittisten kysymysten suhteen sekä eristetään ja kompromettoidaan taantumuksellisimpia äärioikeistolaisia poliittisia ryhmittymiä ja toimijoita maan keskeisissä puolueissa.
7) – Tuetaan SDP:n nykyistä puoluejohtaja Sorsaa, joka aktiivisesti ajaa meidän etuamme Suomen sosiaalidemokraattien ulkopolitiikassa ja edistää etujemme vaikutuksen vahvistumista sosialistisessa internationaalissa. Hillitään SDP:n johdon antikommunistisia toimia ja edistetään työläispuolueiden yhteistyötä ottamalla huomioon ystäviemme intressit.
8) – Jatketaan Kokoomuksen puolueen sisäisten prosessien valvomista tukemalla puoluejohtaja Suomista ja hänen edustamaansa maltillista suuntausta, edistetään puolueen todellista uudelleensuuntautumista Suomen ja Venäjän välisten hyvien naapurisuhteiden kehittämiseksi ja heikennetään puolueen sisäisten länsimyönteisten toimijoiden vaikutusta. Koska on mahdollista, että Kokoomuksesta tulee hallituspuolue, ja jos se ei joudu oppositioon, pyritään siihen, että sitä edustaisi hallituksessa sen maltillinen ja Neuvostoliiton toimijoille uskollinen siipi.
9) – Jatketaan Keskustapuolueen K-linjan edistysmielisen siiven tukemista, heikennetään puolueen sisällä sen oikean siiven vaikutusta, joka kannattaa eduskunnan puhemies Virolaista.
Edistetään puolueen vasemmistokeskustalaisen yhteistyön säilymistä ja estetään sen lähestymistä Kokoomukseen ja pienempiin oikeistolaisiin poliittisiin ryhmittymiin. Pidätellään Keskustapuoluetta Paasikiven–Kekkosen linjalla ja varmistetaan, että se pyrkii edelleenkin säilyttämään Suomen ja Neuvostoliiton väliset ystävyyssuhteet.
10) – Residentuuran porvarillisten ja sosiaalidemokraattisten piirien operatiivisten mahdollisuuksien kautta valvotaan olosuhteiden kehitystä Suomen kommunistisessa puolueessa ja Suomen kansan demokraattisessa liitossa, avataan mahdollisia vaikutuskanavia niiden erillisiin oikeistolaisiin ja länsimielisten voimiin, ryhdytään toimiin suorien kontaktien luomiseksi kansandemokraattisen liikkeen puheenjohtajien kanssa luotettavan tiedon saamiseksi ja meihin kohdistuvan suotuisan vaikutuksen vuoksi.
11) – Vaalitaan maan liike-elämän piirien kontakteja taloudellisten tietojen saamiseksi ja Suomen ja Neuvostoliiton kauppa- ja taloussuhteiden jatkokehityksen edistämiseksi. Näillä seikoilla on tärkeä merkitys vaikutuksemme säilyttämisellä Suomessa ja myös joidenkin yksittäisten puolustusta ja kansantaloutta koskevien asioiden, kuten Neuvostoliiton ruokaohjelman edellyttämien asioiden, ratkaisemisessa.
Huomioita aktiivisista toimista Suomessa
Ensimmäisistä sodanjälkeisistä vuosista lähtien tiedustelukoneistoa on käytetty säännöllisesti keskeisten poliittisten toimien toteuttamiseksi, myönteisen vaikutuksen tekemiseksi maan poliittiseen johtoon, yksittäisiin puolueisiin ja organisaatioihin sekä kompromettoimiseen. Liennytyksen vuoksi ja koska Suomesta on 1970-luvulla tullut useiden kansainvälisten foorumien valmistelu- ja järjestämispaikka, residentuuran mahdollisuudet aktiivisiin toimiin ovat kasvaneet.
Tänä aikana porvarillisten puolueiden, jotka ovat ennen olleet Neuvostoliiton vastaisia, käytännön toiminnassa, näkemyksissä ja johdossa on tapahtunut muutoksia, joiden ansiosta ne ovat voineet luopua Neuvostoliiton vastaisuudesta ja jonka vuoksi niitä voidaan nyt käyttää aktiivisten toimien suorittamiseen. Tänä aikana Suomi on astunut maailmalle aktiivisena liennytyksen toteuttajana, kasvattanut painoarvoaan ja vaikutustaan kansainvälisissä organisaatioissa ja lisännyt kahdenvälisiä suhteita muihin maihin.
KGB:n residentuura on ottanut tämän prosessin valvontaansa ja tiedustelukoneiston kautta muuttanut sen kurssia edullisempaan suuntaan. Vaikutusvaltaisille piireille suunnatut vaikutuskeskustelut ovat suunnanneet maan kurssin neuvostoliittolaisen liennytyksen suuntaan ja sen kansainvälistä yhteistyötä koskevien periaatteiden mukaiseksi. Suomen kautta voidaan vaikuttaa muiden maiden asemaan kansainvälisissä suhteissa. Suomen määrätietoinen ja jatkuva käyttäminen monimutkaisten aktiivisten toimien toteuttamisessa on edesauttanut toimimista Neuvostoliitolle edullisin toimin kolmansia maita kohtaan erityisesti ETYKin valmistelemisen ja järjestämisen aikana (vuosina 1972–1975). Tällöin Suomi toimi kahdesti ETYKin isäntämaana sen ensimmäisessä ja kolmannessa (vuonna 1975) vaiheessa. Myös suomalaista sosiaalidemokratiaa on hyödynnetty Sosialistisessa Internationaalissa 1970-luvulla. Lisäksi Suomi on isäntämaana välittänyt Neuvostoliiton ideoita.
Joskus on ollut havaittavissa Suomen tiettyjen piirien ja toimijoiden – ETYKin neutraalien ja sitoutumattomien osallistujamaiden ryhmittymän puitteissa toimivien tahojen – keskuudessa kielteistä pyrkimystä saavuttaa oikeudellinen hyväksyntä neutraliteetilleen valmistautumalla samalla Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden pysyvään heikkenemiseen ja vieraantumiseen tavoitteena irrottautua vuonna 1948 solmitun sopimuksen velvollisuuksista ja laatia sopimus kokonaisuudessa uudelleen. Näiden muutosten tavoitteena on luoda maalle länsimyönteisempi suunta.
Kaiken tämän vuoksi aktiivisten toimien tarkoituksena on vaikuttaa likeisesti suomalaisiin Neuvostoliittoon kohdistuvien edullisten suhteiden varmistamiseksi. Jokaista aktiivista tointa onkin ollut valmistelemassa moni neuvostoliittolaisen tiedustelun kontakti.
1970-luvulla aktiivisten toimien avulla on vaikutettu Suomen sosiaalidemokraattien asemaan Sosialistisessa Internationaalissa, Liberaalisen Kansanpuolueen asemaan liberaalisten puolueiden internationaalissa ja Keskustapuolueen asemaan kontakteissa Euroopan keskusta- ja agraaripuolueiden kanssa. Aktiiviset toimet Suomessa ovat mahdollisia, koska Suomi haluaa esiintyä sillanrakentajan roolissa, ja sen kautta voidaan vaikuttaa Pohjois-Euroopan maihin (Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin, Islantiin) ja riippumattomien valtioiden ryhmään (Itävalta, Sveitsi, Ruotsi).
Valtionpäämiesten kokouksessa Helsingissä vuonna 1975 USA:n presidentti Gerald Ford kuvaili liennytystä ”kaksisuuntaiseksi tieksi”. Tšeka ja NKP:n keskuskomitea ovat arvioineet tämän tilanteen yritykseksi avata Neuvostoliittoon ja kansallisdemokraattisiin maihin ovia ideologiselle soluttautumiselle. He ovat pitäneet asiaintilaa porvarillisena ideologisena eroosiona sosialismin perustassa tai suorana puuttumisena sosialististen maiden sisäisiin asioihin. Samoja tavoitteita palvelee presidentti Jimmy Carterin vetoomus noudattaa ETYKin päätösasiakirjan määräyksiä ja liennytyksen periaatetta. Tällaista voidaan pitää ainoastaan puuttumisena toisen valtion sisäisiin asioihin.
Liennytyksen aikana on myös vahvistunut käsitys kahden järjestelmän välisestä ideologisesta taistelusta, jonka painopiste on siirtynyt kamppailuksi ihmisten mielistä.
Tässä yhteydessä aktiivisten toimien merkitys kasvaa. Tätä korosti myös Andropov KGB:n elinten ja joukkojen johtajiston kokouksessa vuoden 1975 toukokuussa. Aktiiviset toimet ovat suunnanneet tämän erittäin tehokkaan, terävän ja hienovaraisen tiedusteluaseen kohti imperialismin aggressiivisia riistosuunnitelmia taatakseen rauhan ja sosialismin kehityksen. Tämä on yksi neuvostoliittolainen muoto auttaa kaikkia nykyaikaisia anti-imperialistisia vallankumouksellisia voimia.
NKP:n ulkopoliittisen toiminnan laajentamisen yhteydessä neuvostoliittolaisen valtion ja sen tiedustelun on välttämättä pidettävä strateginen aloitteellisuus itsellään ja suoritettava aktiivisia toimia, jotka toimisivat vastustajan edellä. Neuvostoliiton tiedustelun aktiiviset toimet edistävät Neuvostoliiton ulkopoliittisia, yhteistyötä ja Euroopan turvallisuutta vahvistavia hankkeita, aseiden ja asevoimien rajoittamista, aseistariisuntaa ja auttavat muodostamaan ulkomailla myönteisen yleisen suhtautumisen Neuvostoliiton ehdotuksiin ja sen rauhanomaiseen etenemiseen.
On toteutettu monimutkaisia aktiivisia toimia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen valmistelemisen ja järjestämisen kolmessa vaiheessa, YK:n aseistariisumista koskevassa yleiskokouksessa, joka vastustaa USA:n suunnitelmia aloittaa neutroniaseiden valmistaminen ja sijoittaminen Eurooppaan. Näiden aktiivisten toimien toteuttamiseen osallistuivat kaikki Neuvostoliiton keskeiset tiedusteluyhteydet, ja ne toteutettiin vahvan keskittämisen periaatetta noudattaen. On osoitettu Neuvostoliittoa hyödyntäviä toimia suoraan tiettyä maata ja maaryhmiä kohtaan sekä vaikutettu muihin maihin toisen maan kautta. Kampanjoinnin avulla osoitettiin Euroopan maille neutroniaseiden vaarallisuus, jonka vuoksi USA:n oli jätettävä niiden valmistaminen ja sijoittaminen Eurooppaan.
Suurten ulkomaisten nuoriso-, ammatti- ja rauhanjärjestöjen kautta voidaan innoittaa tapaamisia, mielenosoituksia, vetoomuksia, allekirjoitusten keräämisiä, kysymyksiä valtiopäiville ja hallitukseen.
Uutena ilmiönä on laajamittaisten, kansainvälistä tasoa olevien kampanjoiden järjestäminen, joiden pyrkimyksenä on muokata yleistä mielipidettä jonkin kysymyksen osalta. Tällainen kampanja on järjestetty esimerkiksi Pinochetia vastaan.
Suomen valtiollisessa koneistossa ja puolueissa on tiedustelun kautta onnistuttu levittämään tietoa, väärää tietoa tai kompromettoivaa tietoa ja tuhota joitakin keskeisen vastustajan toimia. On esimerkiksi onnistuttu muuttamaan presidentti Gerald Fordin puheen tekstiä kokouksessa viime hetkellä suotuisampaan suuntaan ja ratkaistu muutamia kiistanalaisia kysymyksiä.
Aktiiviset toimet ohjaavat suomalaisen sosiaalidemokratian johtajia muodostamaan uuden kansainvälisen roolin sosiaalidemokratiassa, sen panoksen liennytyksestä ja aseistariisunnasta. Suomalaisten kautta on pystytty toteuttamaan käänne kansainvälisessä sosiaalidemokratiassa rauhan, asevarustelun järjestämisen ja aseistariisunnan puolesta sekä muuttamaan suhtautumista kommunistiseen liikkeeseen. Helsingissä järjestettiin vuonna 1978 erityinen Sosialistisen Internationaalin aseistariisuntaa koskeva konferenssi, jota oli luomassa Sosialistisen Internationaalin aseistariisumiseen erikoistunut työryhmä. Tämä työryhmä on asemaltaan Neuvostoliittoa lähellä. Vuonna 1979 ryhmän jäseniä kutsuttiin Neuvostoliittoon.
Käytännön työssä käytetään kaikkia Neuvostoliiton tiedustelun aktiivisten toimien keräämiä keinoja, muotoja ja menetelmiä. Tämän kaiken on mahdollistanut ainoastaan laajalle levinnyt tiedustelukoneisto ja luotettavat tiedusteluyhteydet valtiollisessa koneistossa, keskeisissä poliittisissa puolueissa, liike-elämän piireissä, nuorisojärjestöissä, ammattiliitoissa ja muissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa.
