Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kannattaa tiedustelulainsäädännön viemistä eteenpäin, mutta peräänkuuluttaa erityisen huolellista analyysia kiirehtimismenettelyn käytössä.
Hänestä tässä yhteydessä pitäisi arvioida tarkkaan aikahyöty verrattuna siihen, että muutokset hyväksyttäisiin tavallisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä.
– Ennen kuin (tiedustelu)laki tulisi edes voimaan, olisimme jo vaalikauden loppupuolella. Kuinka paljon sillä voitettaisiin, että kiirehtimispykälää käytettäisiin? hän pohtii tänään ilmestyvän Nykypäivä-lehden haastattelussa.
Lopullista kantaansa asiaan hän ei vielä tässä naulaa.
– Valtioneuvoston piirissä pitäisi olla kuitenkin vahva ymmärrys siitä, mitä tämä tarkoittaa periaatteellisestikin, jos kiirehtimispykälää ryhdytään käyttämään.
Häkkänen muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on pitänyt ”tiukkaa kuria” perustuslain säätämisjärjestyksestä eikä ole suositellut kiirehtimispykälän käyttämistä.
Sipilä, Risikko ja Niinistö kiirehtisivät
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) toivovat, että tiedustelulainsäädäntö voitaisiin viedä eduskunnasta läpi kiireellisenä, mikä tarkoittaisi muutosten hyväksymistä perustuslakiin jo tällä vaalikaudella.
Kiirehtimismenettelylle pitäisi saada eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistön tuki, minkä jälkeen muutokset tulisi hyväksyä samassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä.
Tavallisesti perustuslakia muutetaan niin, että eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen seuraavan, vaaleilla valitun eduskunnan tulee hyväksyä se vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
Oikeusministeri Häkkäsen mielestä perustuslain muuttamista kiirehtimismenettelyllä tulisi käyttää ”vasta aivan ääritapauksissa, poikkeuksellisissa tilanteissa”.
– Perustuslain säätämisjärjestys on tehty sitä varten, että kansalaiset voivat vaalien välissä arvioida, onko perusoikeuksien muuttaminen oikeasti tarpeen. Nythän meillä on Venäjältä ja Turkista esimerkkejä, kuinka perustuslain säätämisjärjestys on jollain keinoin murrettu, hän huomauttaa.
Häkkäsen mukaan tässä ajassa kannattaa suhtautua varoen siihen, ettei perustuslaki toimisikaan esteenä yhden vaalikauden aikana halutuille isoille muutoksille. Ilmiöille, jotka saattavat nousta vaalien alla niin oikealta kuin vasemmaltakin.
– Minusta meidän Suomessa kannattaa pitää todella pyhänä tätä perustuslain rajoittavaa roolia. Sen (kiirehtimismenettelyn) käyttöön pitää olla todella korkea kynnys, ministeri linjaa.
Valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö on yksi konkreettinen esimerkki, jolla pyritään vastaamaan turvallisuusympäristön muutokseen lisäämällä turvallisuusviranomaisten toimintavaltuuksia.
Kolmen ministeriön yhteishankkeessa esitetään myös perustuslain tarkistamista liittyen luottamuksellisen viestin suojaa koskevaan säännökseen. Tätä esitetään rajoitettavaksi kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä painavista syistä.
