Perustuslakivaliokunta katsoi tänään antamassaan lausunnossa, että maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on vastoin perustuslakia.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) selvitti toimittajille, millä logiikalla perustuslakivaliokunta päätyi tähän näkemykseen.
Esitetyssä kokonaisuudessa maakunnille on osoitettu velvollisuus, vastuu ja rahat järjestää yhdenvertaisesti, perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla sote-palvelut. Maakunnalla itsellään ei ole oikeutta toimia suoraan, oman liikelaitoksensa kautta palveluiden tuottajana kuin poikkeustapauksissa.
– Perustuslakivaliokunta katsoo, että jossain kunnassa pitäisi olla sote-keskus ja esimerkiksi konkurssin kautta voi syntyä tilanne, että siellä ei ole sote-keskusta, Valiokunta katsoo, että vaikka maakunnalla on velvollisuus ja vastuu huolehtia palveluista, sillä ei ole käytettävissään tarpeellisia välineitä riittävän ketterästi, jotta se voisi vastata näiden ihmisten palveluiden turvaamisesta, Zyskowicz selitti.
Valiokunnan mukaan tätä kautta yhtiöittämisvelvollisuus johtaa siihen, ettei voida turvata perustuslain 6, 19 ja 22 pykäliä, eli yhdenvertaisuutta, julkisen vallan velvollisuutta turvata sote-palvelut ja julkisen vallan velvollisuutta turvata perusoikeudet.
– Minähän pidän tällaista logiikkaa ihan hölynpölynä. Luuleeko joku oikeasti, että jos Ilomantsista sote-keskus lopettaa toimintansa, maakunta seuraa kädettömänä, että siellä on nyt 5 000 ihmistä ilman palveluja, onpas kurja tilanne. Ei tietenkään, vaan se järjestää esimerkiksi bussikuljetuksen joka aamu seitsemältä naapurikunnan sote-keskukseen tai viemällä paikalle bussin, jossa on mahdollisuus antaa perusterveydenhuollon palveluja, Zyskowicz otti esimerkin.
– Käytännön elämää ajatellen pidän tätä päättelyketjua outona ja todellisuudelle jonkin verran vieraana, mutta kun valiokunta on kuullut ennen kaikkea akateemisia asiantuntijoita sekä sote-proffia että valtiosääntöproffia, tällaisenkin päätelmän, joka minun mielestäni on elävälle elämälle vieras, voi tietysti tehdä, hän jatkoi.
Perustuslakivaliokunnan linja liian tiukka
Zyskowiczin mielestä perustuslakivaliokunnan linja on liian tiukka sekä yleisesti että sote-lakiesityskokonaisuuden osalta. Sote-lakiesityksiä on Zyskowiczin mukaan ollut valmistelemassa kymmeniä juristeja, maan johtavat valtiosääntöasiantuntijat ja valmistelua on johtanut tuleva oikeuskansleri, nykyinen alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
– Sen jälkeen valiokunta löytää hallituksen esityksestä vajaa 15 perustuslain vastaista kohtaa ja toteaa vielä, että se ei ole voinut kaikkeen tässä yhteydessä perehtyä, niin oma kantani on se, että se kertoo, että perustuslakivaliokunnan tulkintalinja on liian tiukka, Zyskowicz sanoi.
Zyskowicz ei jättänyt perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävää mielipidettä, vaan lausunto oli yksimielinen. Lausunnon yksityiskohdista oli kuitenkin äänestetty valiokunnassa. Äänestykset liittyivät muotoiluihin, ei perustuslain mukaisuuteen.
– Kaikki kohdat, missä katsottiin, että esitys on vastoin perustuslakia, jotka liittyivät esimerkiksi asetuksenantovaltuuden laajuuteen, ne kohdat olivat mielestäni liian tiukkaa perustuslain tulkitsemista.
Zyskowicz yhtyi siihen, että uudistuksen aikataulu on liian tiukka perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Hänen mielestään huolet olisi pitänyt tuoda esityksessä esiin ja ponsiesityksellä olisi edellytettyä, että hallitus seuraa asiaa tiiviisti ja tarvittaessa tuo eduskuntaan esityksen, jolla aikataulua olisi venytetty.
Perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta voi tehdä korjaukset sote- ja maakuntalakeihin, mutta hallituksen on tehtävä korjaukset valinnanvapauslakiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että sote- ja maakuntalait tulisivat käsitellyiksi eduskunnassa valinnanvapauslakia nopeammin.
Zyskowicz toisti käsityksensä, että kokoomus on pitänyt maakunta- ja sote-uudistusta sekä valinnanvapautta kokonaisuutena ja katsonut, että niiden tulee edetä kokonaisuutena.
