Carl Haglundin mukaan MPK:n valtionavustuksen kehysehdotus vuosille 2017–2020 on vuositasolla noin 40 000 euroa pienempi kuin vuonna 2015. Jos supistukset toteutuvat, MPK joutuu lomautuksiin sekä koulutustarjonnan supistuksiin.
– Esitetyt supistukset vähentäisivät MPK:n maakunnallista läsnäoloa sekä käynnissä olevia koulutuksen kehittämishankkeita jouduttaisiin peruuttamaan. Supistuksilla olisi merkittäviä vaikutuksia myös valtakunnalliseen maanpuolustushenkeen, Haglund toteaa tiedotteessaan.
– Näin yritystaustaisena ihmisenä mietityttää, miten yhdistys voisi suunnitella ja kehittää yhteiskunnalle arvokasta toimintaansa ilman vakaata toimintapohjaa, kertoo MPK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki.
MPK koulutti vuonna 2015 lähes 50 000 kansalaista yhteensä noin 1 900 kurssilla. Koulutuksesta 70 prosenttia oli sotilaallisesti painottunutta ja 30 prosenttia kaikille kansalaisille suunnattua varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. MPK:n koulutusvuorokausien määrä on kasvanut vuodesta 2008 lähtien 80 prosentilla.
– Jo tällä hetkellä koulutusta ei voidaan tarjota kaikille kursseille pyrkivistä muun muassa nuorison, naisten ja erityisryhmien varautumiskoulutuksessa, Tapio Peltomäki jatkaa.
Carl Haglundin kirjallisen kysymyksen mukaan MPK:n rahoituspohja on koko sen olemassaolon ajan ollut epävakaalla perustalla.
– Yhdistys on tehnyt esityksiä rahoituksensa selkeyttämisestä siten, että puolustushallinto tarkastelisi reserviläisten koulutusta kokonaisuutena, joka koostuu Puolustusvoimien järjestämästä koulutuksesta (noin 18 000 reserviläistä) sekä MPK:n järjestämästä vapaaehtoisesta koulutuksesta (noin 27 000 reserviläistä). Rahoituspohja tulisi sitoa toiminnan pitkäjänteiseksi kehittämiseksi näihin tavoitelukuihin, kysymyksessä todetaan.
