Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen kirja Väyrysen valtakunta (Tammi) esittelee puoluerahoituksen värikästä lähihistoriaa. Viikonvaihteessa Korhonen kirjoitti blogin, joka toi asiaan vielä uusia kierroksia.
Jarmo Korhonen oli lukenut Verkkouutisten tästä löytyvän jutun venäläisdokumentista. Sen mukaan peitenimi ”Mauri” eli suojelupoliisin päällikkö Arvo Pentti kävi elokuussa 1972 Moskovassa ja huhtikuussa 1973 KGB olisi myöntänyt hänelle 150 000 markkaa.
Korhonen kirjoitti ajallisesta yhteydestä blogauksessaan näin:
”Kun katsoin 8.11.2014 säätiön (Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö) kuitteja läpi, niin suojelupoliisin päällikkö Arvo Pentin elokuun 1972 Moskovan matkan jälkeen säätiön tileille talletettiin ”pimeää rahaa” 2.10.1972 yhteensä 19 300 markkaa, 13.10.1972 yhteensä 2 000 markkaa, 18.10.1972 yhteensä 10 000 markkaa, 1.11.1972 yhteensä 25 000 markkaa, 9.4.1973 yhteensä 15 000 markkaa, 16.8.1973 yhteensä 30 000 markkaa, 27.12.1973 yhteensä 8 000 markkaa ja 31.12.1973 yhteensä 30 000 markkaa. Yhteensä pimeitä tukia tuli Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiön tileille 15 kuukaudessa 139 300 markkaa”.
Rahojen alkuperää on hänen mukaansa mahdoton selvittää.
Oheisissa valokuvissa on kaksi kyseisistä talletuskuiteista.
Niiden allekirjoittaja oli Reijo Vähätiitto (1931-2011), joka oli keskustapuolueen talouspäällikkö ja Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiön rahastonhoitaja. Kuitit ovat siis Vähätiiton säätiön tileille laittamista käteisrahoista, joiden alkuperä ei ilmene.
Joissain Jarmo Korhosen listaamissa summissa kyse voi olla myös esimerkiksi rakennusliikkeiltä tai muualta saadusta rahasta. Korhosen mukaan ainakin joissain on kuitenkin kyse Moskovan rahasta.
Suojelupoliisin päällikkö Arvo Pentti oli tapahtuma-aikaan Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiön varapuheenjohtaja.
Tapahtumavuosina keskustan talous oli ollut vekselivetoinen. Takana oli kaksi vaalitappiota. Korhosen mukaan puolue pyysi vuosittain talouselämältä tukea 0,5-1,5 miljoonaa markkaa.
Kaikkien aikojen säätiö
Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö oli perustettu presidentinvaalivuonna 1956. Se oli keskustan K-linjan poliitikkojen tukija.
Poliittisen historian tohtori Lasse Lehtinen (sd.) on kuvaillut kyseessä olleen ”kaikkien aikojen säätiö”.
– Voisin arvata, että Arvo Pentille annettu raha ikään kuin ”puhdistui” jos se menikin yhteiseen hyvään eli Maalaisliiton K-linjan politiikan tukemiseen. Koska maalaisliiton K-linja tuki ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliiton kanssa, kyse oli vain ystävän lahjasta ystävälle, Lasse Lehtinen arvelee.
– Näistähän ei pitänyt jäädä mitään jälkiä, koska Neuvostoliitto oli ikuinen. Venäläisen historiankirjoituksen onneksi arkistot on taas suljettu, Lehtinen huomauttaa.
Hänen mielestään käsittämätön ja vastaamaton kysymys on, miksi olemassa olevaa yhteiskuntajärjestystä puolustanut maalaisliitto otti vastaan ruplia.
Jarmo Korhosen mukaan Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö oli maalaisliitto/keskustapuolueen ”legendaarisin ja vaikutusvaltaisin” 1950-1980 -luvuilla.
Säätiön perustajajäseniä 1956 olivat vuorineuvos Eino Kivivuori, ministerit Kauno Kleemola ja Ahti Karjalainen, kunnallisneuvos Kalle Joukanen ja kanslianeuvos Arvo Korsimo. Arvo Pentti tuli hallitukseen 1964 ja Matti Kekkonen 1965. Myöhemmin hallitukseen tulivat muun muassa Mikko Immonen, Matti Ruokola ja Eino Uusitalo.
Professori Kari Hokkasen väitöskirjan mukaan Urho Kekkonen sai Yhteisvaliokunnan säätiölle rahaa Wärtsilältä palkkiona Neuvostoliiton tilaamista jäänmurtajista.
Keskustapuolueen puoluesihteeri Arvo Korsimon kuoltua 1969 säätiön hoitaminen siirtyi hänen vävylleen, keskustapuolueen talouspäällikkö ekonomi Reijo Vähätiitolle, jonka allekirjoitus siis näkyy oheisissa kuiteissa.
Rakennusliike Nopan poliisitutkinnan yhteydessä valtion tarkastusvirasto tutki Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiön tilit 1970-82. ”Tutkimuksessa ei saatu selville, mistä säätiö oli vuosina 1971–1973 saanut tileilleen 219 300 markkaa”, Korhonen kirjoittaa.
1970- ja 1980-luvuilla monet keskustan johtohenkilöt olivat osallisina pitkissä ja raskaissa tutkinnoissa ja oikeudenkäynneissä, joissa selviteltiin rakennusliikkeiden ja puolueiden rahoitusyhteyksiä.
Ei muistella
”Helsingin raastuvanoikeudessa 15.5.1984 kävi ilmi, että keskustapuolueen entinen talouspäällikkö Eero Rantakokko (Vähätiiton seuraaja) oli ihmetellyt poliisikuulustelujen tauolla rikostarkastaja Kauko Laakkoselle rahantuloa puolueen kassaan. Rantakokon mielestä rahaa oli vain tulla tupsahtanut. Rantakokon mukaan hänelle luvattiin kertoa myöhemmin, mistä raha oikein tuli puolueelle. Hänen mukaansa rahan alkuperän tiesi vain pieni puoluejohdon piiri”, Jarmo Korhosen kirjassa todetaan.
Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö oli suuromistaja Tarveasunto Oy:ssä, yli 10 000 asuntoa rakentaneen TA-Yhtymän esiyhtiössä. Reijo Vähätiitto oli perustanut yleishyödyllistä asuntotuotantoa tekevän Tarveasunnot ja siirtyi sen palvelukseen 1974.
Hovioikeus määräsi keskustapuolueen 1986 maksamaan valtiolle Noppa-tukiaan 737 000 markkaa. Reijo Vähätiitto vapautettiin syytteistä.
Korhonen kertoo kirjassaan, että samoin tapahtui myöhemmin Tarveasuntojen jutussa. Aiheettomasta pidätyksestä ja vangitsemisesta valtio tuomittiin 1993 maksamaan 300 000 markan korvaukset. OMP-rakennusliikkeen vaalirahajutussa Vähätiitto tuomittiin avunannosta tärkeään veropetokseen.
Keskustan työvaliokunta päätti lokakuussa 1987 maksaa Reijo Vähätiiton 48 516 markan Noppa-oikeudenkäyntikustannukset.
”Vähätiiton vaatimuksesta ei käyty mitään keskustelua, vaan rahat maksettiin välittömästi Vähätiiton tilille ja näin varmistettiin se, että Vähätiitolla ei ollut enää mitään tarvetta sen tarkemmin muistella menneitä. Asia haudattiin niin syvälle kuin vain voimavarat riittivät”, Jarmo Korhonen kirjoittaa Väyrysen valtakunta -kirjassaan.
Tänään Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiön hallituksen puheenjohtaja on Lauri Kontro. Varapuheenjohtaja on ex-puoluesihteeri Pekka Perttula ja hallitukseen kuuluu muun muassa kansanedustaja Paula Lehtomäki. Presidentinvaaleissa 2012 säätiö antoi 20 000 euroa Paavo Väyrysen vaalityöhön.
Kansanedustaja Seppo Kääriäinen tuli keskustapuolueen puoluetoimistoon 22-vuotiaana 1970. Jarmo Korhonen väittää hänen tuntevan myös tuolloiset vaalirahoitusasiat.
Kääriäinen ei tiistaina halunnut kommentoida.
