Anniskelun määrä alkoholin kokonaiskulutuksesta on MaRan mukaan laskenut kymmeneen prosenttiin. Yhdistyksen mielestä tämä johtuu anniskelualkoholin korkeasta hinnasta verrattuna kaupasta tai Baltian maista hankittuun alkoholiin.
Arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin lisäisi MaRan mukaan paitsi alkoholijuomien myös ruoan kysyntää ravintoloissa ja lisäisi ravintola-alan työllisyyttä 2 900 työpaikalla.
Yhdistys arvelee lisäksi, että yhdessä alkoholilakiesityksen muutosten kanssa arvonlisäveron alentaminen vähentäisi alkoholimatkailua Baltian maihin.
Parhaimmillaan 24 tölkkiä olutta maksaa MaRan mukaan Baltiassa 8–10 euroa, kun keskioluttuopin hinta ravintolassa Suomessa on keskimäärin viisi euroa. Suomalaisten Baltian matkat ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 60 prosenttia, mutta kotimaan matkat vain yli kuusi prosenttia.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pohtii tällä viikolla budjettiriihessä myös anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentamista.
– Odotamme, että hallitus tekisi päätöksen anniskelun arvonlisäveron alentamisesta. Useat syyt puoltava sitä, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Hänen mukaansa anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin laskisi ravintoloiden alkoholiannosten hintoja 8,1 prosentilla.
– Ilman alentamista anniskelun alamäki jatkuu. Se vie valtiolta verotuloja ja vähentää työllisyyttä ravintoloissa. Arvonlisäveron alentaminen piristäisi kotimaisten matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää ja loisi uusia työpaikkoja. Sillä olisi myös positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, kun kulutus ohjautuisi valvottuihin olosuhteisiin, Lappi luettelee.
