Maahanmuuttovirasto on helppo maali kritiikille, ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo Verkkouutisille.
Vuorion johtama virasto on joutunut vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon jälkeen tämän tästä kritiikin kohteeksi niin lehdistössä kuin sosiaalisessa mediassakin. Usein huomio kiinnittyy yksittäisiin tapauksiin.
– Emme kykene kommentoimaan yksittäistapauksia, joten olemme siinä mielessä suojattomia. Luin hiljattain, että Ruotsin sisarvirasto on maan vihatuin. Ehkä tämä on luontaisetu, Jaana Vuorio naurahtaa.
Julkisuudessa esiin nousevat yksittäistapaukset eivät jää huomiotta.
– Kun joku asia nousee julkisuuteen, täytyy meidän katsoa sitä laadunvalvonnan ja laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Osa näistä tapauksista voi tosiaan olla sellaisia, että ne on huomioitava ja katsottava, onko kaikki meidän prosessit moitteettomat. Otamme myös totta kai koko ajan vastaan hallinto-oikeuden linjauksia.
Jaana Vuorio pitää hyvänä, että tapauksia nousee julkisuuteen ja tulee keskustelua.
– Haluamme kuitenkin rakentavaa keskustelua ja dialogia emmekä mätkimistä.
”Suomea sitoo palautuskielto”
Kenties kovin maahanmuuttovirastoon ja myös poliisiin kohdistunut arvostelu liittyy kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin. Arvostelijoiden mukaan Suomesta lähetetään ihmisiä hengenvaaraan.
Jaana Vuorio korostaa, että virastossa noudatetaan lakeja eikä tehdä politiikkaa.
– Maahanmuuttovirasto selvittää turvapaikkapuhuttelussa yksilöllisesti sen, onko henkilö vainon tai muiden vakavien oikeudenloukkausten vaarassa kotimaassa. Arvion tulee olla objektiivinen ja perustua ajantasaiseen lähtömaatietoon, hän summaa.
Turvapaikan ja toissijaisen suojelun myöntämisedellytykset on säädetty laissa. Suomea sitoo myös palautuskielto. Sen mukaan ketään ei saa palauttaa hengenvaaraan.
Turvapaikanhakijoiden lähtöalueiden turvallisuustilanne arvioidaan palautuskiellon kannalta eikä ketään Vuorion mukaan palauteta taistelujen keskelle hengenvaaraan tai kidutettavaksi kotimaahansa.
– Eri alueilla esiintyvä satunnainen väkivalta, (jolle alueen väestö yleisesti altistuu) ei vielä kuitenkaan ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.
Maahanmuuttopolitiikan ydintä
Jaana Vuorio pitää viime aikoina virinnyttä keskustelua tilapäisen oleskeluluvan palauttamisesta lainsäädäntöön poliittisena. Hänen mukaansa virasto ei voi ottaa kantaa siihen, pitääkö jokin oleskelulupaperuste säätää tai jättää säätämättä.
– Humanitaarinen suojelu on tähän keskusteluun relevantimpi kuin tilapäinen oleskelulupa, Vuorio huomauttaa.
Tilapäisen oleskeluluvan säädös poistettiin ulkomaalaislaista vuonna 2015 ja humanitaarinen suojelu vuonna 2016. Humanitaarinen suojelu oli Suomen kansallinen lupakategoria. Se saattoi olla oleskeluluvan perusteella tapauksissa, joissa turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta hakija ei ole voinut palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
Tilapäinen oleskelulupa poistettiin sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) kaudella. Hän luonnehti Euroopassa ainutlaatuista säädöstä aikanaan porsaanreiäksi, josta voisi tulla vetovoimatekijä tulijoille. Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaan lupa oli myönnettävä esimerkiksi henkilölle, jota ei kyetä palauttamaan. Käytännössä säädös mahdollisti oleskeluluvan saamisen vain ilmoittamalla, ettei suostu lähtemään Suomesta, vaikka olisikin saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto väläytti tilapäisen oleskeluluvan palauttamista viime viikolla.
– Minusta on ihan selvä asia, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut palautetaan kotimaahansa. Mutta ei hengenvaaraan, piste. Siihen pitää olla jokin ratkaisu. Tilapäinen oleskelulupa on ihan hyvä ratkaisu siihen. Ei oikeusvaltio voi lähteä pakkopalauttamaan ihmisiä hengenvaaraan, Aalto sanoi Uudelle Suomelle keskiviikkona.
Oppositiossa istuvien vasemmistoliiton, rkp:n, vihreiden ja SDP:n puheenjohtajat esittivät tilapäisen oleskeluluvan palauttamista maaliskuussa yhteiskirjeessään.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on todennut, että säädöksen palauttaminen olisi sama kuin turvapaikan antaminen kaikille Suomeen tulijoille.
Nergin mukaan tilapäinen oleskelulupa saisi mahdollisesti suuren joukon Eurooppaan tulijoita suuntaamaan Suomeen, kun vastaavaa järjestelmää ei ole muualla.
– Yhteiskuntamme ei ole tällaiseen muutokseen valmis ja varautunut. Miten varmistamme, että jokainen Suomeen tulija sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, Nerg kysyi toukokuussa.
Jaana Vuorio toteaa, ettei maahanmuuttovirasto ota kantaa keskusteluun säädöksistä. Virasto soveltaa niitä pykäliä, jotka laista löytyvät.
– Kaikki näkemykset ovat perusteltuja, riippuen tarkastelunäkökulmasta. Tämä on maahanmuuttopolitiikan ydintä. Todella hyvä, että poliitikot käyvät keskustelua.
